Synkronisaatio helposti haltuun yhdellä harjoituksella (monta variaatiota)

Soiton kontrolli perustuu paljolti käsien väliseen synkronisaatioon. Tämä korostuu etenkin kitaransoitossa, jossa otelautakäsi painaa sävelen ja plektrakäsi soittaa saman kielen saaden sävelen soimaan. Synkronisaatio on koko ajan läsnä soittamisessa ja sitä voi vahvistaa tietyillä täsmä-harjoituksilla.

Hyvä synkronisaatio perustuu osittain lihasmuistiin, jossa kädet on ehdollistettu toimimaan samanaikaisesti lukuisten toistojen tuloksena. Kuitenkin tämä käsien välinen yhteistyö saattaa alkaa rakoilemaan mikäli soittotempoa nostetaan riittävästi tai soitettavaa kuviota muutetaan jollain toisella tavalla. Itseasiassa monesti tuttujen kuvioiden tietoinen rikkominen voi johtaa synkronisaation vahvistumiseen entisestään.

Soittotekniikasta on hyvä muovata mahdollisimman monipuolinen, jossa se ei nojaa vain muutamaan kuvioon vaan kestää kaikki mahdolliset permutaatiot ja variaatiot. Tällöin olet myös musiikillisesti vapaampi toteuttamaan itseäsi kun et ole lukittu soittamaan vaan tietyillä tekniikoilla tai patterneilla.

Lue lisää käsien välisestä yhteispelistä tästä kirjoituksesta.

Esittelen tässä kirjoituksessa yksinkertaisen treeni-idean, joka parantaa synkronisaatiota sekä etenkin yleistä soiton hallintaa. Voit soveltaa harjoitusten ideaa myös omiinkin kuvioihisi. Lopputuloksena soitto tuntuu ja kuulostaa hallitummalta. Ilmaisun vapaus perustuu pitkälti soittimen hyvään hallintaan, jolloin kuulijan ei tarvitse jännittää soittajan puolesta, kantaako soitto vai kaatuuko se.

Sama harjoitus – eri pikkausjärjestys

Ensimmäinen on hyvin yksinkertainen mutta äärimmäisen tehokas. Hyvä perus treenimuoto on soittaa harjoitus niin, että aloitat sen soittamisen plektran alaslyönnillä. Kun hallitset kuvion hyvin tällä pikkausjärjestyksellä treenaa se sen jälkeen niin, että aloitat saman kuvion plektran ylöslyönnillä. Aluksi tämä tuntuu hyvin nurinkuriselta mutta mitä enemmän teet harjoitusta sitä helpommaksi se muuttuu. Lopulta sillä ei ole enää merkitystä, millä plektransuunnalla aloitat soiton, koska se onnistuu kummallakin tavalla.

Tähän ideaan soveltuu erityisen hyvin harjoitukset, jotka ovat täysin vuoropikattuja. Tutustu tarkemmin vuoropikkaustekniikkaan tällä kurssilla.

Ensimmäinen harjoitus

Yllä on esitetty yksinkertainen pikkausharjoitus, jossa käytetään neljää sormea ja yhteensä kuutta säveltä. Yhtä tahdin iskua kohden soitetaan siis kuusi säveltä ja tätä rytmiä kutsutaan sekstoliksi.

Soita 5. nauha etusormella, 6. nauha keskisormella, 7. nauha nimettömällä ja 8. nauha pikkurillillä. Tämän jälkeen kuvio palaa takaisin päin. Pikkaa harjoitus edestakaisella vuoropikkauksella aloittaen alaslyönillä. Keskity aina kuuden nuotin ensimmäiseen nuottiin niin, että etusormen sävel pikataan alaslyönnillä.

Tämän jälkeen soita sama harjoitus aloittaen plektran ylöslyönnillä käyttäen vuoropikkausta. Keskity tällä kertaa soittamaan kuvion ensimmäinen sävel ylöslyönnillä, joka siis osuu etusormen kohdalle. Se että keskityt johonkin tiettyyn säveleen auttaa myöskin pitämään kuvion kasassa ilman, että joudut erikseen ajattelemaan jokaista säveltä erikseen. Etenkin nopeammissa tempoissa tällainen “maamerkki” auttaa kuvion synkronoinnissa kun yksi tietty sävel ikään kuin johtaa loputkin kohdilleen.

Voit soveltaa tätä ideaa mihin tahansa harjoitukseen aloittaen sen soittamisen aluksi plektran alaslyönnillä ja tämän jälkeen ylöslyönnillä.

Rytminen asettelu

Toinen tapa varioida samaa harjoitusta on sen rytminen asettelu eri tahdin kohtaan. Tämä johtaa samaan lopputulokseen kuin edellinenkin harjoitus eli kuvion pikkausjärjestys muuttuu mutta tässä vaaditaan enemmän myös kuvion rytmistä hallintaa.

Tässä harjoituksessa soittaminen aloitetaan aina plektran alaslyönnillä mutta kuvion “ykkönen” eli aloitussävel valitaan eri kohdasta harjoitusta.

Otetaan esimerkiksi yksinkertainen neljä säveltä sisältämä kuvio, jossa käytetään kolmea sormea.

1. variaatio

Soita 7. nauha nimettömällä, 8. nauha pikkurillillä ja 5. nauha etusormella. Käytä vuoropikkausta aloittaen alaslyönnillä. Keskity kuvion ensimmäiseen säveleen, joka soitetaan aina alaslyönnillä. Toista kuvio tasaisella rytmillä useita kertoja peräkkäin. Voit soittaa sitä hallituissa pätkissä esimerkiksi niin, että soitat sitä keskeytyksettä tahdin ajan ja pidät tahdin taukoa, jonka jälkeen toista sama rutiini useita kertoja.

2. variaatio

Harjoituksen toisessa variaatiossa soitamme tismalleen saman kuvion mutta aloittaen kuvion eri kohdasta. Tässä esimerkissä kuvion ykköseksi eli ensimmäiseksi säveleksi on valittu ylin sävel, joka soitetaan pikkurillillä. Pidä edelleen vuoropikkaus soitossa ja siinä missä ensimmäisessä variaatiossa 8. nauha soitetiin plektran ylöslyönnillä soitetaan se nyt alaslyönnillä.

Myöskin kuvion painotus on erillainen koska ykkönen on eri kohdassa saattaa sen soittaminen tuntua aluksi hyvin kummalliselta. Vähitellen kuitenkin totut tähän sekä harjoituksen soundiin, eli miltä se kuulostaa kuvion sujuessa.

Vinkki! Voit ennen soittamista pyrkiä mielikuvasoittamaan harjoituksen niin, että ikään kuin soitat sitä mielessäsi. Pyri kuulemaan miltä kuvio kuulostaa sujuvasti soitettuna tasaisella tempolla. Kun voit kuulla soitettavan asian mielessäsi on sen fyysinen soittaminen huomattavasti helpomaa.

3. variaatio

Kolmannessa variaatiossa kuvion ykkönen on asetettu alkuperäisen kuvion kolmannelle sävelelle. Tämä saa aikaan taas erikuuloisen ja tuntuisen kuvion vaikkakin soitamme edelleen tismalleen samaa kuviota. Se että asetamme ensimmäisen sävelen kuvion eri kohtiin saa sen kuitenkin tuntumaan täysin erilaiselta soittaa.

Aloita taas plektran alaslyönnillä ja painota ykköstä, joka auttaa kuviota sekä synkronisaatiota pysymään kasassa. Soita kuvio useita kertoja putkeen ja pyri pitämään soitto koko ajan hallittuna. Tämä tarkoittaa soiton tasaista rytmiä sekä dynamiikka. Pyri soittamaan jokainen sävelen samalla äänenvoimakkuudella. Keskity myös siihen, että soitto tuntuu mahdollisimman helpolta ja rennolta.

Vinkki! Kiinnitä huomiota hengitykseesi, sillä usein haastavia asioita soitettaessa soittaja saattaa huomaamattaan pidättää hengitystään, joka saa soiton tuntumaan haastavammalta.

4. variaatio

Viimeisessä variaatiossa kuvion ykkönen asetetaan etusormella soitettavan 5. nauhan kohdalle. Taas kerran kuvio saa uudenlaisen soinnin sekä soittotuntuman. Pyri harjoittelemaan kuviota niin, ettei “hajoa” soiton aikana. Tämä tarkoittaa sen hallittua soittamista niin, ettei synkronisaatio mene sekaisin tai soitto keskeydy muusta syystä. Mikäli näin kuitenkin käy, soitat kuviota todennäköisesti liian nopealla tempolla. Hidasta tempoa niin paljon, että harjoitus pysyy kasassa esimerkiksi tahdin ajan. Ota pieni tauko ja soita se taas tahdin ajan.

Kun harjoittelet lyhyissä hallituissa pätkissä tuottaa paljon parempia tuloksia nopeammin kuin väkisin soittaminen, jossa soitto keskeytyy vähän väliä teknisiin kompastuksiin. Tempo nopeutuu sitä mukaa kun soiton hallinta kasvaa ja hallintaa voi kasvattaa ainoastaan hallitusti soittamalla eli soittaen tarpeeksi hitaasti ja hyvällä tekniikalla.

Voit soveltaa tätä harjoittelutekniikkaa mihin tahansa harjoitukseen. Voit saada harjoituksesta niin monta variaatiota kuin siinä on nuotteja asettaen aina ykkösen eri nuotin kohdalle ja aloittaen aina plektran alaslyönnillä.

Hyviä treenihetkiä!
-Samuli

Lue myös: Asemasoitto kitaralla – Opi liikkumaan otelaudalla helposti

Lue myös: Sormitreenejä ilman kitaraa

Kitaravideot