Ennen pitkää muusikko ja musiikin harrastaja törmää väistämättä käsitteeseen sävellaji. Mikä on sävellaji? Avaan tässä kirjoituksessa sävellajin käsitettä, jotta voisit ymmärtää musiikkia ja yksittäisiä kappaleita syvemmin.
Mikä on sävellaji?
Sävellajit luokitellaan yleisesti joko duuri- tai mollisävellajeihin. Länsimaisessa musiikissa on käytössä yhteensä 12 säveltä ja jokaisesta sävelestä muodostaa niin duuri- kuin molli sävellajikin.
Sävellaji tarkoittaa tiettyä viitekehystä, joka sisältää tietyt sävelet sekä soinnut. Se on ikään kuin kokoelma yhteensopivia säveliä, eli ääniä, ja sointuja, joista voidaan rakentaa toimiva kappale.
Sävellajin sävelet
Sävellaji sisältää yhteensä 7 säveltä, jotka muodostavat ns. asteikon.
Esimerkiksi A-molli sävellajin sävelet ovat aakkosjärjestyksessä a, b, c, d, e, f ja g. Nämä sävelet esiintyvät vain A-molli sekä C-duuri sävellajeissa. Samat sävelet siis sisältyvät aina kahteen eri sävellajiin, joita kutsutanakin tästä syystä rinnakkaissävellajeiksi.
Näillä sävelillä voidaan rakentaa melodioita, soittaa sooloja tai improvisoida Am-sävellajin sointujen päälle. Kun soitamme Am-sävellajin sävelet niin niitä kutsutaan myös nimellä asteikko, joka on tässä tapauksessa luonnollinen Am-asteikko (aiolinen asteikko).
Kussakin sävellajissa on siis omat sävelensä, jotka voi (kannattaa 🙂 opetella ulkoa. Toki eri sävellajeissa voi keskenään olla joitain samoja säveliä.
Kun opiskelumetodi on selkeä, jäävät sävelet vähitellen mieleen ja niitä voi hyödyntää lukuisissa erilaisissa musiikillisissa tilanteissa.
Usein muiden sävellajien säveliä verrataan Am-asteikon säveliin, joista mikään sävel ei ole ns. korotettu eikä alennettu. Esimerkiksi Em-sävellajissa on muuten samat sävelet mutta f-sävel on korotettu eli se on nimeltään f#.
Musiikin teoriassa opetellaan tunnistamaan sävellajit niin sävelten, sointujen kuin ns. etumerkkien eli korostusten alennusten perusteella.
Katso lisää: Tällä Rockwayn teoriakurssilla opetetaan sävellajit perusteellisesti.
Sävellajin soinnut
Asteikon lisäksi sävellaji sisältää myös tietyt soinnut. Nämä soinnut muodostetaan suoraan asteikon pohjalta käyttämällä sen sisältämiä säveliä. Asteikon lisäksi soittajan on hyvä tuntea ulkomuistista nämäkin soinnut. Niistä voidaan säveltää kokonainen kappale ja soinnuista voidaan myös päätellä kappaleen sävellaji, jonka perusteella niiden päälle voidaan soittaa oikealla asteikolla melodioita.
Osa sävellajin soinnuista on duureja ja osa molleja. Eli yksittäisen sävelen lisäksi myös soinnut voivat olla korotettuja tai alennettuja. Niiden muodostamiseen on olemassa kaava, josta kerrotaan lisää tässä kirjoituksessa.
Sävellaji sisältää 7 säveltä. Sävellaji sisältää myöskin 7 sointua.
Usein kappaleen säkeistössä voidaan käyttää sointukiertoa, joka saattaa sisältää vaikkapa neljä sointua, jotka ovat valittu jonkun sävellajin soinnuista. Nämä soinnut kuulostavat aina hyviltä keskenään kaikille vaikkei juuri musiikin teoriaa tuntisikaan.
Siinä missä muusikon on hyvä opetella ulkoa kunkin sävellajin sävelet, eli asteikot, niin on hyvä tuntea myös sävellajin soinnut. Jos musiikin teoria ei muuten kiinnosta, on tämä tärkein opetella.
Tämä määrä teoriaa riittää hyvin pitkälle ja moni ei tämän syvemmälle ikinä menekään.
Esimerkiksi Am-sävellajin soinnut ovat:
Am
Bm-5
C
Dm
Em
F
G
Katso lisää: Opi soinnut – Suuri sointuopas
Sävellajien sävelet ja soinnut
Esitän loppuun vielä kunkin sävellajin asteikot (eli sävelet) ja soinnut. Voit hyödyntää näitä tunnistaaksesi kappaleen sävellajin tai rakentaaksesi omia kappaleitasi.
Esitän rinnakkaissävellajit vierekkäin, koska ne sisältävät samat sävelet ja soinnut, joista on on duuri- ja toinen mollisävellaji.
Taulukossa on aluksi esitetty molli- ja sitten duurisävellaji. Sävelen tai soinnut perässä ilmaistu pieni b merkitsee sävelen alentamista puolella sävelaskeleella ja # merkitsee korotusta puolella sävelaskeleella.
Eli ensimmäiset 7 kirjainta ovat sävelelt ja seuraavat ovat soinnut.
Am sävellaji: a,b, c, d, e, f, g | Am, Bm-5, C, Dm, Em, F, G
C sävellaji: c, d, e, f, g, a, b | C, Dm, Em, F, G, Am, Bm-5
Bbm sävellaji: bb, c, db, eb, f, gb, ab | Bbm, Cm-5, Db, Ebm, Fm, Gb, Ab
Db sävellaji: db, eb, f, gb, ab, bb, c | Db, Ebm, Fm, Gb, Ab, Bbm, Cm-5
Cm sävellaji: c, d, eb, f, g, ab, bb | Cm, Dm-5, Eb, Fm, Gm, Ab, Bb
Eb sävellaji: eb, f, g, ab, bb, c, d | Eb, Fm, Gm, Ab, Bb, Cm, Dm-5
C#m sävellaji: c#, d#, e, f#, g#, a, b | C#m, D#m-5, E, F#m, G#m, A, B
E sävellaji: e, f#, g#, a, b, c#, d# | E, F#m, G#m, A, B, C#m, D#m-5
Dm sävellaji: d, e, f, g, a, bb, c | Dm, Em-5, F, Gm, Am, Bb, C
F sävellaji: f, g, a, bb, c, d, e | F, Gm, Am, Bb, C, Dm, Em-5
Ebm sävellaji: eb, f, gb, ab, bb, cb, db | Ebm, Fm-5, Gb, Abm, Bbm, Cb, Db
Gb sävellaji: gb, ab, bb, cb, db, eb, f | Gb, Abm, Bbm, Cb, Db, Ebm, Fm-5
Em sävellaji: e, f#, g, a, b, c, d | Em, F#m-5, G Am, Bm, C, D
G sävellaji: g, a, b, c, d, e, f# | G Am, Bm, C, D, Em, F#m-5
Fm sävellaji: f, g, ab, bb, c, db, eb | Fm, Gm-5, Ab, Bbm, Cm, Db, Eb
Ab sävellaji: ab, bb, c, db, eb, f, g | Ab, Bbm, Cm, Db, Eb, Fm, Gm-5
F#m sävellaji: f#, g#, a, b, c#, d, e | F#m, G#m-5, A, Bm, C#m, D, E
A sävellaji: a, b, c#, d, e, f#, g# | A, Bm, C#m, D, E, F#m, G#m-5
Gm sävellaji: g, a, bb, c, d, eb, f | Gm, Abm-5, Bb, Cm, Dm, Eb, F
Bb sävellaji: bb, c, d, eb, f, g, a | Bb, Cm, Dm, Eb, F, Gm, Abm-5
G#m sävellaji: g#, a# b, c#, d#, e, f# | G#m, A#m-5, B, C#m, D#m, E, F#
B sävellaji: b, c#, d#, e, f#, g#, a# | B, C#m, D#m, E, F#, G#m, A#m-5
Sävellajin tunnistaminen ja säveltäminen
Aloitetaan esimerkillä herralta nimeltä Bob Dylan.
Bob Dylanin kappaleessa Knockin’ on heavens door on sointukierto G, D, C, C. Yllä olevasta taulukosta voimme nähdä, että nämä soinnut kuuluvat G-duuri sävellajiin. Tämä auttaa meitä valitsemaan oikean asteikon esimerkiksi soolon soittamista varten. Samat soinnut löytyvät myöskin Em-sävellajista mutta hyvin usein sävellajin ensimmäinen sointu on sijoitettu sointukierron alkuun.
Aina näin ei kuitenkaan ole mutta muissa tapauksissa sävellajin ensimmäistä sointua saatetaan painottaa tai sitä esiintyy muuten eniten kappaleen aikana.
Hurriganesin I will stay -kappaleen sointukierto puolestaan on F, G, Am, Am. Voimme nähdä, että nämä soinnut kuuluvat niin C kuin Am sävellajeihin. Kuitenkin Am-sointua esiintyy valtaosin kierrossa, joten voimme todeta kappaleen sävellajin olevan Am.
Kun sävellät kappaletta ja haluat sen kulkevan esimerkiksi E-duuri sävellajissa, voit valita vaikkapa neljä sointua kyseisestä sävellajista ja muodostaa niistä kierron. Soinnut voivat olla E, A, C#m ja B. Alkaessasi rakentamaan kappaleeseen melodiaa tai soittamaan sooloa, käytä siihen sävellajin säveliä eli E-duuriasteikkoa.
Hyvänä sävellajin tunnistamisharjoituksena voit yrittää tunnistaa soittamiesi kappaleiden sävellajia oheisen taulukon avulla. On hyvää muusikkoutta osata tunnistaa soittamansa kappaleen sävellaji. Sitä voi verrata siihen, että tiedät mitä kieltä puhut. Harjoittele sävellaji kerrallaan omaan tahtiin niin vähitellen ne alkavat jäädä muistiin.
-Samuli
