Sointujen muokkaus helposti kitaralla – Samulin blogi

Esittelen tässä kirjoituksessa tapoja lisätä väriä sointuihin. Värillä tarkoitetaan musiikillisessa yhteydessä lisäsävelten käyttöä, jotka luovat sointuihin lisää jännitettä vaikuttaen näin tunnelmaan. Tietynlaisilla sävelvalinnoilla voidaan ohjailla musiikin tunnelmaa haluttuun suuntaan ja tämä taito on erityisen hyödyllinen kaikille säveltäjille ja musiikin esittäjille.

Jos sointujen perusperiaate on vielä hukassa, suosittelen tutustumaan tähän kurssiin, vaikka heti!


Suuri sointuopas -kurssi


Otetaan aluksi käsittelyn kohteeksi hyvin yleinen sointukierto pop- ja rock-musiikista, jonka soinnut ovat Am, F, C ja G.


Tätä sointukiertoa voidaan viedä tunnelmaltaa hyvin eri suuntaan pienillä viilauksilla.

Kyseinen yleinen sointukierto voidaan soittaa joko harjakomppaamalla tai näppäilemällä. Näppäillessä kaikki yksittäiset sävelet kuuluu selkeämmin ja tämä auttaa hahmottamaan äänet ja laajennettujen sointujen erot.

Edellä esitetty sointukierto voidaan näppäillä esimerkiksi seuraavalla tavalla. Näppäillä voit sormilla tai plektralla:

Esimerkissä kaikki soinnut ovat niiden perusmuodossa, joita kutsutaan kolmisoinnuiksi. Ne sisältävät kolme erillistä säveltä, joita usein “tuplaillaan” kitaralla soitettaessa.

Sointu koostuu sen perussävelestä, jota voidaan kutsua numerolla 1. Am:n tapauksessa perussävel on a. Tämän lisäksi soinnussa on perussävelestä laskettuna kolmas sekä viides sävel, jotka ovat Am– soinnussa c ja e. Kolmisoinnun kaavaa voidaan kutsua numerosarjalla 1-3-5.

Kun katsot, mite Am-sointu otetaan kitaran kaulalta ohesta huomaat, että jokainen painettu kieli osuu juuri yllä mainittuihin ääniin, joista sointu muodostuu (perussävel on a, kolmas sävel on c ja viides e).

Kitaran otelauta

Periaatteessa sointuun voidaan lisätä mikä tahansa sävel. Jos emme halua laajennuksen kuulostavan liian “riitaisalta”, voidaan toivottu lisätty sävel valita kyseisen sävellajin sävelistä.

Tässä tapauksessa sävellaji on Am ja sen sävelet ovat a, b, c, d, e, f, ja g. Teoreettisesti ensimmäinen lisäsävel on soinnun 7. sävel. Am:n tapauksessa tämä sävel on g ja kun lisäämme sen sointuun saa sointu nimen Am7. Voimme lisätä sointukierron jokaiseen sointuun kunkin soinnun 7. sävelen, jolloin sointujen nimet ovat Am7, Fmaj7, Cmaj7 ja G7.



Tutustu tällä kurssilla arpeggiosoittoon sekä laajennettuihin sointuihin.

Näillä lisäyksillä sointukierto voidaan soittaa seuraavalla tavalla ja kiinnitä huomiota, miten sen sointi muuttui ensimmäisestä esimerkistä.


Järjestyksen muuttaminen

On myös mahdollista asetella sävelet saman soinnun sisällä erilaiseen järjestykseen. Vaikkakin se sisältää täysin samat sävelet, niin se vaikuttaa soinnun sointiin, miten ne ovat sijoiteltu soinnussa. Näitä eri tavalla järjestettyjä sointuja kutsutaan sointukäännöksiksi.

Yksinkertainen tapa ilmaista asia on esittää se kolmisointujen kautta. Perus C-duuri soinnussa sävelet ovat alhaalta ylöspäin c, e ja g. Sointu pysyy täysin samana vaikka sävelet olisivat järjestetty alhaalta ylös e, g ja c. Tässä tapauksessa sitä kutsutaan soinnun terssikäännöksesi, koska soinnun kolmas sävel eli terssi on alimmaisena. Kvinttikäännöksessä soinnun viides sävel on alimpana eli g, c ja e.

Seuraavassa esimerkissä käytetään edellisen esimerkin sointuja mutta sävelet ovat järjestetty eri tavalla. Tämä tuottaa hyvin erilaisen soinnin kokonaiskuvaan.

Sointuihin voidaan lisätä seuraavaksi teorian mukaisesti seuraava lisäsävel, joka on soinnun 9. sävel. On myös mahdollista lisätä sointuun mikä tahansa sävellajin sävel ja kokeilemalla sekä tutkimalla eri sävelten tuomia sävyjä voit rakentaa mielenkiintoisia harmonioita tuttuihinkin sointukiertoihin. Voit myös sitoa kaikki soinnut yhteen käyttämällä jokaisessa soinnussa yhtä yhteistä lisäsäveltä. Tämä metodi kuulostaa usein erittäin hyvältä ja se onkin yleisessä käytössä kun halutaan tuoda sointuihin yhtenäisyyttä.

Tällä kurssilla käydään sointuja läpi perusteellisesti:

Suuri sointuopas -kurssi



Viimeisessä esimerkissä käytän kaikissa soinnuissa ylimpänä sävelenä c-säveltä, jonka lisäksi lisään sointuihin myös muita asteikon säveliä. Lopputuloksena on kauniin kuuloinen harmoninen kokonaisuus, joka voisi toimia esimerkiksi kappaleen introna.

Voit soveltaa tätä konseptia omiin sointukiertoihisi ja rikastuttaa kappaleesi harmonista maailmaa lisäsävelillä.

Hyviä treenihetkiä!
-Samuli

Ktiaravideot