Tässä kirjoituksessa esittelen erilaisia viritysvaihtoehtoja kitaralle, joiden lisäksi tarjoan kustakin vireestä muutaman lyhyen soittoesimerkin. Jokainen vire on oma otsikkonsa.
Syitä kitaran eri virityksille on monia. Yksi yleinen syy on, että uuden vireen kautta saadaan uusia säveliä ja soundeja. Näiden avulla voit rakentaa uusia sointumuotoja sekä sormituksia. Uudenlainen viritys tarjoaa väylän uudenlaiseen ajatteluun sekä inspiraatioon.
Kitaran perusvire
Pääsääntöisesti niin akustinen kuin sähköinen kitara viritetään samaan vireeseen eli ns. standardi-vireeseen. Siinä on kielet viritetty seuraaviin säveliin:
6. kieli (paksuin): e
5. kieli: a
4. kieli: d
3. kieli: g
2. kieli: b
1. kieli (ohuin): e
Jos olet uusi kitaransoiton parissa, kannattaa lukea opas kitaran viritykseen.
Perusvireessä soitettuna avokielet eivät yhdessä muodosta erityisesti minkään soinnun mukaista sointia vaan lähinnä ovat ns. kvartin päässä toisistaan. Kvartti tarkoittaa kahden sävelen välistä tasoeroa, jossa ensimmäisestä sävelestä edetään siitä laskettuun neljänteen säveleen. E:n kvartti on siis a (e, f, g ja a).
Ainoan poikkeuksen muodostaa g- ja b-kielen välinen ero, joka on ns. terssi, eli sävelet ovat kolmen sävelen päässä toisistaan.
Suurin osa kappaleista soitetaan tätä virettä käyttäen. Usein myös otelaudan hahmotus perustuu tälle vireelle. Se missä kukin sävel sijaitsee otelaudalla riippuu täysin siitä, miten kitara on viritetty. On olemassa muitakin virityksiä kitaralle, jolloin sävelten paikat vaihtavat paikkaa otelaudalla. Pääsääntöisesti vaihtoehtoisia vireitä käytetään sointujen soittamiseen, jolloin uusi vire antaa uutta sointia kitaralle ja mahdollistaa erilaisten harmonioiden soittamisen.
Drop-d vire kitaralla
Ehkä yleisin vaihtoehtoinen vire kitaralle on ns. drop-d vire.
Siinä paksuin e-kieli on viritetty yhden kokosävelaskeleen verran alemmas normaalista, eli d:ksi. Tällöin kitaran vire on seuraava:
6. kieli: d
5. kieli: a
4. kieli: d
3. kieli: g
2. kieli: b
1. kieli: e.
Tämä vire tuo tanakkuutta sointuihin matalamman bassoäänensä ansiosta. Kyseistä virettä käytetään paljolti mm. rock- ja heavy-musiikissa, mutta se soveltuu oivallisesti myös akustiselle kitaralle.
Led Zeppelin-yhtyeen Moby Dick kappaleessa käytetään drop-d virettä. Ohessa on ote kappaleen pääriffistä.
Drop-d viritetyllä kitaralla voit myös soittaa avoimen D-soinnun niin, että lisäät siihen kaksi paksuinta kieltä avoimena soitettuna.
Tämä vire myös helpottaa perinteisten 5-sointujen soittamista. Nyt voit soittaa ne vain yhtä sormea käyttäen. Kun soitat pelkällä etusormella puolibarreotteella esimerkiksi 2. nauhalta kolme paksuinta kieltä, on kyseessä E5-sointu.
Avoin (open) D-vire
Avoimessa d-vireessä jatketaan siitä mihin drop-d vireessä jäätiin, jossa alin e-kieli on viritetty d:ksi.
Nyt viritämme sen lisäksi g-kielen (kolmas kieli) puolisävelaskelta alemmaksi eli F#:ksi, b-kielen (2. kieli) kokosävelaskeleen alemmaksi eli a:ksi, ja ohuimman e-kielen myös d:ksi. Kokonaisuudessaan avoin d-vire on siis seuraava:
6. kieli: d
5. kieli: a
4. kieli: d
3. kieli: f#
2. kieli: a
1. kieli: d
Kannattaa käyttää virittämisen avuksi hyvää viritysmittaria. Se tekee virityksestä tarkkaa ja takaa parhaan lopputuloksen. Myöskin näin suuri vireen muuttaminen voi vaikuttaa kitaran käytökseen. Kun normaali kaulan jännite muuttuu saattaa kielten löystymisen yhteydessä intonaatio kärsiä. Myöskin kielten soittotuntuma muuttuu ja mikäli aiot soittaa enemmänkin tällä vireellä kannattaa harkita hieman paksumman kielisetin käyttämistä.
Avoin d-vire tekee duurisointujen soittamisesta hyvin helppoa. Siinä missä drop d-vireellä soitettiin yhdellä sormella 5-sointuja niin nyt voimme soittaa yhdellä kokonaisia kuuden kielen duurisointuja. Uuden vireen myötä kitara soi hieman eri tavalla kuin standardi vireessä ja antaa miellyttävän lisäsävyn soittoon.
Ohessa muutama esimerkki miten voit soittaa tällä vireellä duurisointuja.
Alla on esitetty miten voit soittaa mollisointuja avoimella d-vireellä:
Mm. Pearl Jam-niminen yhtye käyttää kappaleessaan Even Flow avointa d-virettä. Ohessa on esitetty kappaleen säkeistö-riffi, joka on soitettu särötetyllä saundilla sähkökitaralla.
Alla on vielä saman kappaleen kertosäkeistö, jossa käytetään riffisoiton sijaan sointuja:
Avoin C-vire kitaralla
Avoimessa c-vireessä on kaunis ja matala sointi. Se tuo kitaran rekisteriin uusia matalia säveliä, jotka tukevoittavat sointia huomattavasti. Siinä kielet viritetään seuraavasti:
6. kieli: c
5. kieli: g
4. kieli: c
3. kieli: g
2. kieli: c
1. kieli: c
Etenkin kun paksuin kieli on viritetty kaksi kokosävelaskelta alaspäin muuttuu sen soittotuntuma melko löysäksi. Mikäli haluat käyttää avointa c-virettä enemmänkin, on suositeltavaa vaihtaa kielisetti hieman paksumpaan kielten sopivan jännitteen takaamiseksi.
Tälläkin vireellä on äärimmäisen helppoa soittaa duurisointuja. Kun kaikki avoimet kielet ovat viritetty soimaan duurisoinnussa, voit vaihtaa sointua soittamalla barresoinnun yhdellä sormella eri paikoista otelautaa. Oheisessa taulukossa on esitetty muutama duurisointu tällä vireellä.
Viritä kitara tarkasti viritysmittaria käyttäen, jotta saat soinnut soimaan täydessä potentiaalissaan.
Voit toki soittaa myös mollisointuja avoimella c-vireellä ja ne ovat aavistuksen haastavampia kuin duuriotteet. Ohessa on esitetty muutama mollisointu. Etenkin 2. otetta liikuttelemalla voit soittaa samalla otteella useita eri mollisointuja.
Led Zeppelin yhtyeen kappaleessa nimeltä Friends käytetään avointa c-virettä. Voit soittaa esimerkin sorminäppäillen ja siinä on käytössä kaikki kuusi kieltä. Kappaleessa käytetään laskeutuvia oktaaveja mutta ne muodostetaan tässä eri tavoin kuin standardi vireisellä kitaralla. Kuuntele myös kappale niin saat käsityksen sen tulkinnasta ja yleistunnelmasta.
Kanadalaisen multi-intsrumentalisin Devin Townsendin kappaleessa Deadhead käyteään niinikään avointa c-virettä. Tämä kappale on hyvä esimerkki siitä, miten avointa duurivirettä voidaan käyttää heavymusiikissa. Sen matala sointi nimenomaan sopii hienosti myös raskaampaan musiikkiin. Soita esimerkki särötetyllä saundilla plektraa käyttäen.
Avoin g-vire
Avoin g-vire on yksi käytetyimmistä vireistä etenkin slide-putkella soitettaessa. Siinä kielet viritetään avoimeen vireeseen, jossa ne muodostavat yhdessä g-duurisoinnun. Viritys etenee seuraavasti:
6. kieli: d
5. kieli: g
4. kieli: d
3. kieli: g
2. kieli: b
1. kieli: d
Tässä vireessä on kirkas sointi. Paksuimman kielen ollessa viritettynä yhden sävelaskeleen normaalia alemmas, tuo se sointiin hieman tukevuutta myös.
Usein kun kitara viritetään uuteen vireeseen ei yksi virityskerta riitä. Muista virittää kitara mittarin kanssa niin monta kertaa, että avoimet kielet soivat kauniisti g-soinnussa. Kielet elää ja uudet vireet voivat elävöittää niitä aina hetkessä. Tarkista siis vire virityksen jälkeen uudestaan.
Kun kielet viritetään eri tavoin, se vaikuttaa kielten jännityksen lisäksi hieman myös niiden korkeuteen. Tämä saattaa olla hyvä tai huono asia riippuen omista mieltymyksistä.
Niin kuin muillakin avo-vireillä myös g-vireisellä kitaralla duurisointujen soittaminen on hyvin helppoa. Tarvitset vain etusormen sointujen soittamiseen painamalla kaikki kielet samalta nauhalta. Ohessa on esitetty muutama duurisointu tällä vireellä soitettuna.
Duurisointujen lisäksi musiikissa tarvitaan mollisointuja, joiden soittamiseen avoimessa g-vireessä tarvitaan useampi kuin yksi sointu. Oheisen taulukon esimerkeissä ei soiteta reunimmaisia kieliä lainkaan, jolloin voidaan soittaa kaikki molliotteet samalla otteella vain liikuttelemalla sormitusta otelaudalla.
Voit myös kokeilla löytää itse sattumanvaraisesti uusia sointulaajennoksia soittamalla kaikki kielet avoimena ja lisäämällä yhden sormen johonkin kohtaan otelautaa. Vaihda sormen paikkaa kunnes sointi miellyttää korvaa.
Rolling Stones yhtyeen Brown Sugar-nimisessä kappaleessa käytetään avointa g-virettä. Kappaleen voi soittaa myös standardi vireellä mutta avoimella g-vireellä siihen saadaan erilainen sointi.
Myös muissa Rolling Stonesin kappaleissa käytetään samaa virettä kuten kappaleissa Honky Tonk Women ja Start Me Up.
Amerikkaisen yhtyeen Alter Bridge kappaleessa Watch Over You käytetään myös avointa g-virettä. Se on soitettu teräskielisellä akustisella kitaralla ja tähän kappaleeseen sopii täydellisesti kyseinen vire harjakomppia käyttämällä.
Led Zeppelin kitaristi Jimmy Page suosi vaihtoehtoisia vireitä monissa kappaleissaan. Avoin g-vire on käytössä yhtyeen kappaleessa That’s The Way. Kappale hyödyntää hienosti vireen avoimia kieliä, jotka tuovat yleissointiin kirkkautta.
Hauska idea tutkia avoimella vireellä improvisointia on esimerkiksi äänittää yllä esitetty riffi ja tehdä siitä looppi. Voit improvisoida tällä vireellä loopin päälle ja tutki, miten sävelet ovat liikkuneet standardi-vireeseen verraten.
Avoin e-vire kitaralla
Avoimessa e-vireessä kitara viritetään soimaan niin, että avoimet kielet muodostavat e-duuri soinnun. Tällä kertaa kieliä ei lasketa vaan sijaan kolmea kieltä hieman nostetaan. Tämä vireen avointen kielten sävelet ovat:
6. kieli: e
5. kieli: b
4. kieli: e
3. kieli: g#
2. kieli: b
1. kieli: e
Tämä vire toimii sointujen kannalta samalla periaatteella kuin edellisetkin avovireet, joissa soinnun voi soittaa yhdeltä nauhaväliltä etusormen barreotteella. Kitarassa avoimet kielet soivat aina kirkkaimmin, joten tällä vireellä on mahdollista hyödyntää niitä erityisen paljon.
Kun kitaran virettä nostetaan siihen voi reagoida kielten lisäksi myös kitaran kaula. Mikäli aiot soittaa enemmän tällä vireellä voi kaulan käydä säädättämässä kitaraliikkeessä.
Yllä on esitetty muutamia duuri sointuja tällä vireellä soitettuna. Paina kielet aivan nauhan keskiosasta niin saat niihin parhaan soinnin. Voit halutessasi soittaa myös vähemmän kuin kuusi kieltä; esimerkiksi vain neljä ohuinta. Voit soveltaa näitä otteita johonkin ennalta tuttuun kappaleeseen kuten esimerkiksi Sweet Home Alabamaan, jonka sointukierto on D, C, G ja G.
Mollisointuja voit soittaa seuraavan taulukon mukaisesti. Etenkin kolmas ote on käytännöllinen koska voit liikutella sitä tarvittavan soinnun mukaisesti.
Rolling Stonesin Gimme Shelter kappaleessa käytetään avointa e-virettä. Usein kun tämän tyyppisiin vireisiin tottuu, niin moni huomaa niiden olevan paljon loogisempia kuin kitaran standardivire. Se, että soinnut ovat helpompia soittaa ja asteikot voidaan soittaa helposti yhdestä asemasta liki samalla sormituksella tekee soitosta helppouden lisäksi nautittavampaa.
Yhtyeen Black Crowes kappaleessa She Talks To Angels käytetään myös avointa e-virettä. Kappaleen introssa on yksinkertainen melodia kulku, joka päättyy avoimilla kielillä soitettuun E-sointuun.
Myöhemmin kappaleessa esiintyy sointukierto, jossa tämä vire pääsee todella oikeuksiinsa. Kuuntele alkuperäistä versiota niin kuulet, minkä tyylistä soittoa tässä haetaan. Soita tämä osio plektralla soittaen ja harjakomppausta käyttäen. Tässä tapauksessa avovire mahdollistaa tyylikkäiden sointulaajennosten käyttämisen helpoilla sormituksilla.
Erilaista vireitä kitaralle on lukemattomia. Niiden tarkoitus on mahdollistaa jotakin, joka ei muuten olisi standardi vireellä mahdollista tai olisi tarpeettoman vaikeaa. Ne tuovat uusia säveliä käyttöön sekä uudenlaisia sormituksia, jotka saattavat johtaa uusiin musiikillisiin ideoihin.
Voit ottaa minkä tahansa vireen ja yrittää säveltää sillä pienen kappaleen. Todennäköisesti päädyt soittamaan sointukiertoja tai linjoja, joita et olisi tullut keksineeksi toisin viritetyllä kitaralla. Minkä tahansa kitaran voi virittää usealla eri tavalla ja avaavat aivan uudenlaisen musiikillisen maailman.
-Samuli
