Sähkökitara tutuksi – Samulin blogi

Tässä blogissa tutustumme monta soittouran alkutaipaleella olevaan askarruttavaan aiheeseen; kitaran rakenteeseen.

Tavoitteena on saada nopeasti pintapuolinen käsitys kitaran fysiikasta, joka saattaa auttaa hyvän ostopäätöksen tekemisessä.

 

Kitaran hankinta

Ensimmäistä kitaraa ostettaessa usein soitinliikkeen myyjä esittelee kunkin soittimen eri ominaisuuksia, jotka kuitenkin saattavat aiheeseen perehtymättölle olla kuin vierasta kieltä. Sähkökitaralla on lukuisia uniikkeja ominaisuuksia, jotka saavat eri soittimen ulkonäön lisäksi tuntumaan sekä kuulostamaan hyvinkin erilaiselta.

Valmistusmateriaalit kuten kitaran rungossa ja otelaudassa käytettävät puuvaihtoehdot vaikuttavat kitaran sointiin. Eri puulajeilla on erilaiset ominaisuudet, jotka tuovat sointiin esimerkiksi kirkkautta tai tummuutta.

Nämä vivahteet oppii erottamaan ajan kanssa kun soittouraa on jo pidemmälti takana. Suuremmat sävyerot syntyvät enemmän kitarassa käytettävän elektroniikan myötä. Kenties suuriin kitaran äänenlaatuun vaikuttava asia on sen mikrofonit. Sen lisäksi soitettavuuteen vaikuttaa nauhojen korkeus, talla, kielten eri ominaisuudet sekä virittimet.

Mikäli valitsee halvimman mahdollisen soittimen, kaikista edellämainittujen ominaisuuksien laadusta on tingitty, joka saattaa tehdä soittokokemuksesta epämieluisan. Kuitenkaan ei tarvitse maksaa paljoakaan enempää, jolloin esimerkiksi virittimien laatu kohenee huomattavasti.

Tarkastellaan perinteistä stratocaster-mallista sähkökitaraa sen osien kautta.

Talla

Stratocasterissa on perinteinen kiinteä talla, jota on mahdollista liikutella vibrakammen avulla. Kampi laskee virettä kallistamalla kitaran tallaa ja sitä käytetään lähinnä sointujen sävyttämiseen. Kiinteä talla vaikuttaa myös kitaran kielten vaihdon helppouteen. Kieli työnnetään kitaran rungon ja tallan läpi eikä sen tekeminen vaadi erikoistyökaluja. Sen sijaan jos käyttää ns. kelluvaa tallaa tarvitaan kielten vaihtamiseen kuusiokoloavainta. Kiinteän tallan yhteydessä yleensä käytetään myös satulan kohdalla kielilukkoja, jotka täytyy avata kielten vaihdon yhteydessä. Tämä hidastaa toimenpidettä huomattavasti mutta lopputuloksena lukot pitävät vireen paremmin kuin kiinteä talla.

 

Virityskoneisto

Vireen pitävyyteen vaikuttaa eniten kitaran virityskoneisto. Mekaniikaltaan ne ovat pääpiirteittäin samanlaisia. Mikäli viritin antaa periksi soiton yhteydessä aiheuttaa se vireen alenemisen. Virittimien hyvä laatu onkin ensisijaisen tärkeää miellyttävän soittokokemuksen saavuttamiseksi. Mikäli kitaraa joutuu koko ajan virittämään vie se aikaa ensisijaiselta toiminnalta. Epävireinen kitara ei myöskään kuulosta hyvältä ja saa soiton tuntumaan epämiellyttävältä.

 

Mikrofonit

Stratocaster-mallisessa sähkökitarassa on yleensä kolme yksikelaista mikrofonia. Ne tuottavat hyvin omanlaisensa äänenvärin. Puhutaankin ns. strato-saundista, jota on vaikea jäljitellä muilla soittimilla.

Kitaramikrofonit jaetaan neljään ryhmään. Nämä ryhmät ovat yksikelaiset, P90, humbuckerit ja aktiivimikrofonit.

Stratocastereissa käytetään yksikelaisia mikrofoneja, jotka tuottavat kirkkaan ja terävän soundin. Sähkökitaroissa käytetään perinteisesti sähkömagneettisia mikrofoneja. Sähkömagneettisen mikrofonin ja tavallisen mikrofonin ero on se, että sähkömagneettinen mikrofoni on herkkä soivan kitarankielen aiheuttamalle magneettiselle värähtelylle akustisten ääniaaltojen sijaan. Eli kieliä näppäiltäessä ne värähtelevät jolloin mikrofonien magneettikenttäkin alkaa värähdellä samalla taajuudella, tämä värähtely muodostaa mikrofonin kelaan hyvin heikon sähkövirran eli signaalin. Tämä pieni signaali kulkee kitaran läpi vahvistimeen, jossa sitä vahvistetaan niin suureksi että kaiutin kykenee tuottamaan kuultavaa ääntä.

Mikrofoneista on aina yksi kerrallaan päällä tai niiden yhdistelmiä. Mikrofoneja ohjataan omalla kytkimellään, joka on joko kolmi- tai viisiasentoinen. Lähimpänä kaulaa oleva mikrofoni tuottaa tumman ja lämpimän saundin ja tallan lähellä oleva sen sijaan kirkkaan ja terävän saundin.

 

Äänenvärisäätimet

Äänenväriä voi myös säätää tonesäätimillä. Stratocasterista löytyy kaksi tonesäädintä, jotka toimivat eri mikrofoneille. Niillä voi säätää äänenväriä kirkkaaksi tai tummaksi, jolloin eri taajudet korostuvat tai vähenevät. Näiden lisäksi jokaisessa kitarassa on oma äänenvoimakkuus eli volumesäädin. Sillä voi säätää äänenvoimakkuutta, joka myös vaikuttaa etenkin särötetyn saundin äänenväriin.

Eiköhän aloiteta soittamaan!

Soittamaan sähkökitaraa

Stratocaster on loistava yleiskitara niin aloittelijalle kuin kokeeneellekin soittajalle. Se on monipuolinen kitara ja sopii hyvin miltei nihin musiikin tyyliin tahansa. Niitä löytyy eri valmistajilta sekä eri hintaluokista. Ne ovat usein melko kevyitä ja istuvat syliin hyvin. Silti näissäkin on yksilöeroja ja kannattaa viettää kaupassa niiden kanssa aikaa, kunnes löytää itselleen kaikinpuolin oikeanoloisen soittimen.

-Samuli

 

 

Lisää kommentti