Kitarasooloissa esiintyy usein nopeahkoja sävelkulkuja, joiden soittamiseen vaaditaan teknistä hallintaa. Nopeat melodiakulut toimivat usein tehokeinoina, jotka saattavat johtaa tiettyyn kohdesäveleen tai toimia tunnelmaa nostattavana elementtinä. Siinä missä rumpali saattaa soittaa rumpufillin ennen kappaleen osan vaihtumista, voi kitaristi tehdä saman soittamalla nousevan juoksutuksen, joka ennakoi kappaleessa osasta toiseen siirtymistä.
Ripeätempoisia sävelkulkuja voi esiintyä missä tahansa musiikintyylissä ja niiden harjoittelemiseen on monia keinoja. Ylipäätään tehokkaasti harjoitellessa kannattaa esimerkiksi kitarasoolo purkaa pieniin yksiköihin tai osiin. Pienet osat on helpompi ottaa haltuun ja liittää lopulta yhteen sen sijaan, että yrittää kerralla saada kokonaista sooloa treenattua.
Esittelen tässä blogissa muutamia patterneja, joita voi soveltaa mihin tahansa asteikkoon ja jotka auttavat nopeampien linjojen haltuunottamista.
Erilaiset harjoittelumetodit nopeaan soittoon
Esimerkiksi Toto yhtyeen Rosanna-kappaleen soolossa esiintyy nopea nouseva kuvio, joka johtaa soolon kliimaksikohtaan.
Tämän tyyppisen linjan ottaminen haltuun saattaa tuntua hyvin haastavalta, mikäli nopeampiin tempoihin soittaminen ei ole tuttua.
Kyse on osittain juurikin tottumisesta. Kun soittaa paljon nopassa tempossa, alkavat ne vähitellen tuntua tutuilta ja se heijastuu soittamiseen rentoutena. Tietenkin suurin haaste on soittotekniikan hiominen siihen pisteeseen, että nopeampi soitto on ylipäätään mahdollista.
Toto-esimerkin melodiakulkua voi harjoitella monella eri tavalla. Perinteinen tyyli on aluksi sisäistää kulku lihasmuistiin.
Tutki melodian liikkeitä sekä rytmiä. Valitse sen soittamiseen paras mahdollinen sormitus ja pitäydy siinä. Kun soitat kulkua samalla sormituksella useita kertoja jää se paremmin lihasmuistiin, joka mahdollistaa nopean soiton. Pyri soittamaan mahdollisimman pienillä liikkeillä eli panosta liikkeen ekonomiaan; mitä vähemmän hukattua liikettä sen helpompaa soittaminen on.
Tutki myös plektrakäden liikkeitä. Tähän melodialinjaan on hyvä soveltaa vuoropikkausta, joten soita joka kerralla sävelet samalla pikkausjärjestyksellä. Voit ottaa muutamista sävelistä kohdesäveliä, joihin tähtäät tietyllä plektraniskulla. Tämä auttaa sinua pitämään paketti kasassa nopeissa tempoissa. Sen sijaan että keskityt jokaiseen nuottiin, joka hidastaa soittoa, sinun tarvitsee keskittyä kuin vain muutamiin kohdesäveliin, jotka johdattelevat linjaa eteenpäin. Tämä on myös yksi nopean soiton kulmakivistä; kun soitettava linja on lihasmuistissa niin, ettei sinun tarvitse keskittyä yksittäisiin säveliin, tekee se nopeasta soitosta helpompaa. Tähän päästäksesi melodian sävelten, sormituksen sekä pikkauksen täytyy olla ohjelmoituina lihasmuistiin.
Sitten harjoitellaan!
Kun kaikki edellä mainittu on tehty voit lähteä aluksi soittamaan linjaa hitaassa tempossa. Kun kyseinen tempo alkaa tuntua luontevalta voit hiukan nopeuttaa tempoa. Tähän on hyvä käyttää apuvälineenä metronomia. Voit esimerkiksi nopeuttaa tempoa noin viiden iskun nostoina. Jatka tätä metodia kunnes olet tavoitetempossa. Muista kuitenkin, että tavoitteeseen pääseminen voi viedä pitkän aikaa eikä sen kanssa kannata hätiköidä.
Kaikissa tapauksissa kuitenkaan edellä esitetty metodi ei ole ainoa tapa päästä käsiksi nopeaan soittoon. Vauhdikkaaseen juoksuun ei pääse kävelemällä vaan harjoittelemalla intensiivisesti juoksemista. Sama voidaan soveltaa myös soittamiseen. Se että soitat hitaasti, ei auta nopeaa soittoa. Melodia on toki hallittava hitaasti ja varmasti mutta sen harjoitteleminen nopeaksi vaatii sen soittamista korkeissa tempoissa.
Rosanna-soolon juoksutus on itsessään melko monimutkainen. Se ei etene varsinaisesti millään tietyllä patternilla eli kuviolla vaan muuttuu jokaisella kielellä. Kahdella ensimmäisellä kielellä on kaksi säveltä, g-kielellä kolme, b-kielellä viisi ja ohuimmalla e-kielellä neljä säveltä. Toisilla kielillä soitetaan kahdella sormella ja toisilla kolmella. Kaikki tämä tekee sen omaksumisesta haastavaa, jonka vuoksi itse juoksutuksen voi jakaa pienempiin osiin.
Vaihtoehtoinen harjoittelumetodi
Usein rumpalit harjoittelevat nopeaa soittoa pienissä pätkissä niin, että soitetaan kuviota suoraan nopeassa tempossa mutta hyvin pienissä osissa, esimerkiksi vain neljän sävelen sarjoissa. Tämän jälkeen pidetään pieni tauko ja toistetaan kuvio. Tällä tavoin soittaja adaptoituu nopeaan tempoon herkemmin ja hermotus mukautuu tähän nopeasti. Kun tämä pätkä alkaa tuntua luontevalta tässä tempossa voit lisätä pätkään esimerkiksi seuraavan kielen sävelet. Näin soitat koko ajan nopeassa tempossa vähitellen pidentäen melodialinjaa kunnes se on lopulta kokonainen.
Näitä edellä esitettyjä metodeja voi myös yhdistellä. Mikäli sinulla on esimerkiksi puoli tuntia aikaa harjoitella, voit treenata ensimmäisen vartin melodialinjaa ensimmäisellä metodilla ja toisen vartin käyttäen jälkimmäistä metodia.
Patternit ja niiden harjoittelu
Omassa soitossani olen käyttänyt paljon aikaa erinäisten patternien harjoitteluun. Niiden teho perustuu siihen, että ne ovat yksinkertaisia lyhyitä melodisia pätkiä, jotka on helppo ymmärtää ja selkeää harjoitella. Niiden avulla pääsee nopeammin käsiksi nopeisiin tempoihin kuin monimutkaisten melodioiden avulla ja totut käsittelemään nopeampia tempoja helpommin niiden kanssa.
Kun pystyt soittamaan ripeässä tempossa linjoja, jotka koostuvat yksinkertaisista patterneista luo tämä edellytyksiä myös monimutkaisempien kulkujen soittamiselle. Nopeassa tempossa soittaminen vaatii tietynlaista motoriikkaa, hermotusta ja ajattelutapaa. Tähän pääsemiseen nimenomaan erilaiset patternit ovat oivallisia.
Patternit ovat siis lyhyitä melodisia pätkiä, joista voidaan koostaa pitkiä melodisia linjoja. Ne voivat olla noin 3-10 sävelen mittaisia ja niissä yleensä käytetään jotain tiettyä sormiyhdistelmää. Esittelen seuraavaksi muutaman tehokkaan patternin, jotka on kaikki hyvä harjoitella vuoropikaten sekä legatotekniikalla. Näin voit keskittyä vuorotellen kummankin käden työskentelyyn ja lopulta yhdistää ne synkroniin.
Ensimmäinen patterni
Ensimmäinen patterni on lyhyt kolmen äänen kulku. Voit soittaa sen joko käyttämällä etu-, keskisormea ja nimetöntä tai etusormea, nimetöntä ja pikkurilliä. Ota se aluksi haltuun yksittäisenä kuviona niin, että soitat sen käyttämällä legatoa eli tässä tapauksessa pelkkiä hammer-oneja (voit silti pikata ensimmäisen sävelen).
Tutustu tällä kurssilla legato-soittoon: https://app.rockway.fi/content/course/354
Harjoittele kuvio myös pikaten käyttäen edestakaista vuoropikkausta. Pyri soittamaan kuvio nopeina mutta rentoina pyrähdyksinä. Mitä pienempänä pidät liikkeen sitä nopeammin ja rennommin voit soittaa.
Tämän jälkeen soita kuvio kahdesti ja etenkin vuoropikatessa toisella kerralla pikkausjärjestys onkin päinvastainen, joten ole tarkkana sen kanssa, että soitto pysyy vuoropikkauksena ja kädet synkronissa.
Voit käyttää tähän kolmen äänen kuvioon mitä tahansa kieltä, mitä tahansa nauhavälejä tai sormiyhdistelmiä. Tarkoitus on kuitenkin käyttää yhtä tiettyä kuviota, jolla totutellaan soittamaan ripeissä tempoissa.
Kun saat soitettua tämän kuvion luontevasti voit pidentää melodiaketjua edelleen. Voit käyttää apuväliinenä metronomia, jonka avulla on hyvä myös tarkkailla edistymistä. Soita harjoitusta esimerkiksi viiden minuutin sykleissä esimerkiksi neljä kertaa, jolloin kuvio tarttuu lihasmuistiin nopeasti.
Toinen patterni
Seuraavassa vaiheessa kolmen nuotin patterni sijoitetaan vierekkäisille kielelle. Kielenvaihto on monesti haastavaa nopeissa tempoissa, joten nyt voit keskittyä tähän erikseen.
Edelleen harjoittele kuvio käyttämällä niin legatoa kuin vuoropikkausta. Yritä kevyesti puskea tempoa korkealle mutta kuitenkin soiton rentouden siitä kärsimättä. Pidä tempo tasaisena ja käsien liikkeet mahdollisimman pieninä. Kun saat soitettua kuvion luontevasti useita kertoja voit taas lisätä toistojen määrää melodiaketjussa.
Kolmas patterni
Lopulta voidaan sijoittaa edellinen harjoitus niin, että soita aluksi kahden kielen kuvio alkaen paksuimmalta e-kieleltä, sitten alkaen a- kieleltä, d-kieleltä jne.
Voit ajatella soittavasti kuuden nuotin ryhmiä, joka aina aloitetaan seuraavalta kieleltä. Keskity aina kuuden nuotin sarjasta sen ensimmäiseen säveleen niin, että se alkaa etusormella ja plektran alaslyönnillä.
Kun saat soitettua tämän harjoituksen ripeästi haluamaasi tempoon, tuntuu varmasti myös Rosanne-soolon juoksutuksen soittaminen helpommalta, vaikket olekaan suoranaisesti harjoitellut sitä. Sen sijaan olet harjoitellut yksinkertaisemmalla kuviolla nopeaa soittamista, jota kyseisen soolon soittaminen edellyttää. Nopea soittaminen on nopeaa soittamista ja sitä voi harjoitella millä tahansa kuviolla. Kun pääset tavoitteeseen yhdellä kuviolla voit todennäköisesti melko pienellä vaivalla siirtää tämän taidon myös muihin kuvioihin.
Hyviä treenihetkiä!
-Samuli
