Jazz-sointukierrot haltuun Dark Eyes -klassikolla

Monelle jazz-kitaroinnista kiinnostuneelle voi tuntua haastavalta ajatus siitä, että mistä aloittaa jazzin opiskelu. Niin jazz kuin muutkin musiikin tyylit omaavat tietynlaisen estetiikan, johon lukeutuu mm. soittosaundi, fraseeraustyyli, harmonian rakenne jne. Nimenomaan harmonian eli sointujen käyttö ja niistä rakennetut sointukierrot usein ovat leimallisia eri musiikin genreille.

Sointukierrot eri tyyleissä

Esimerkiksi rockissa usein suositaan etenkin kitaran näkökulmasta hyvin suppeita 5-sointuja, jotka eivät kerro onko sointu duuri vai molli. Niiden käytön sanelee pitkälti puolestaan soittosaundi. Runsaalla säröllä soitetut soinnut kuulostavat helposti hyvin sotkuisilta ja muutamasta sävelestä koostuvat 5-soinnut soivat tanakasti tämäntyyppisellä soittosaundilla.

Bluesissa taas suositaan paljon duuri7-sointuja, jotka ketjutetaan kuuluisaan 12-tahdin blueskiertoon. Bluesissa puolestaan suositaan usein joko täysin puhdasta tai osittain särötettyä kitarasaundia. Tämä sallii hieman laajempien sointujen käyttämisen kuulokuvan pysyessä miellyttävänä. Voit tutustua tarkemmin blueskierron soittamiseen tällä kurssilla.

Sointulaajennokset

Jazzissakin on oma tapansa käsitellä niin soittosaundia, sointuja kuin sointukiertojakin. Yleensä soittosaundi pidetään puhtaana ja sitä voidaan hieman tummentaa esimerkiksi rullaamalla kitaran tonepotikkaa pienemmälle, jolloin soinnin ylä-äänten kirkkaus vähenee. Soinnut itsessään voivat olla ns. perussointuja mutta niitä lähes aina laajennetaan harmonisesti monipuolisemmiksi. Tietyt sointusävyt kuten vaikkapa C13-tyyliset soinnut kuuluvat lähes yksinomaan jazzin maailmaan. Toki poikkeuksia löytyy aina, mutta jazzissa voidaan pitää kirjoittamattomana sääntönä, että sointuja laajennetaan aina.

Tutustu tästä kirjoituksesta lisää sointujen laajentamiseen.

Jos jazz-kappaleessa esiintyy esimerkiksi C-sointu, soitetaan se soittajan mieltymyksen mukaan vaikkapa Cmaj7:na tai muuna laajennoksena. Siihen ei ole suoraa sääntöä miksi soinnuksi sointu laajennetaan mutta laajennossävel voi esimerkiksi tukea kappaleen melodiaa.

Jazz-kierrot

Uuteen musiikintyyliin on hyvä lähteä tutustumaan nimenomaan sointujen kautta. Kun olet omaksunut jonkin kappaleen komppipuolen, on sen jälkeen loogista lähteä tutustumaan melodiaan sekä sooloon, jotka perustuvat aina kappaleen harmoniaan.

Jazzissa käsitellään sointukiertoja hyvin omanlaisella tavallaan ja hyvin yleinen ilmiö on ns. dominantti ja välidominantti. Dominantti tarkoittaa sointua, joka on kappaleen sävellajin 1. asteen soinnulle sen 5. asteen sointu. Esimerkiksi C-duurin dominantti on G tai G7. Se on siis soinnusta lasketun viidennen sävelen sointu, joka soitetaan joko duurina tai duuri7:na. Dominantissa on hyvin voimakas jännite, joka pyrkii purkautumaan takaisin 1. asteelle. Lähes aina jos C-sävellajissa kulkevassa kappaleessa esiintyy G7-sointu, soitetaan sen jälkeen C.

Välidominantti toimii samoin tavoin mutta se voi toimia dominanttina mille tahansa soinnulle. Se ikään kuin valmistelee tulevat soinnun kuulijalle keräten aluksi jännitettä ja purkautuen sitten kohdesointuunsa. Esimerkiksi jos C-sävellajissa kulkevassa kappaleessa ollaan menossa Am-sointuun, voidaan sitä ennen soittaa E7, joka on Am:lle dominantti (a:sta viidennen sävelen duuri7). Jos taas olemme menossa vaikkapa Dm sointuun, voidaan sitä ennen soittaa sen dominantti, joka on A7.

Sointukierron rakentaminen

Tällä ajatuksella voimme rakentaa kokonaisen sointukierron, jossa hyödynnetään dominantteja jokaiselle soinnulle. Otetaan sointukierroksi hyvin tyypillinen kierto C, Am, F ja G. Ensinnäkin jazz-estetiikan mukaisesti soinnut aluksi laajennetaan vaikkapa näin: Cmaj7, Am7, Fmaj7 ja G7. Tämän jälkeen voimme laittaa kunkin soinnun sen oman dominantin poikkeuksena niin, että C:n eteen sitä ei tarvita, sillä kierron viimeinen sointu G7 on jo valmiiksi C:n dominantti. Tällöin kierroksi saadaan Cmaj7, E7, Am7, C7, Fmaj7, D7 ja G7.

Dark Eyes-sointukierto

Jazz-musiikissa kuuluu tuntea tietty määrä tunnettuja ja hyvin paljon käytettyjä klassikkoja. Näiden opettelu alkaa tietenkin kappaleen kuuntelemisella ja tämän jälkeen aluksi sen sointukierron opettelemisella, jonka jälkeen sen päälle voi soittaa kappaleen melodian ja lopulta improvisoidun soolon.

Tällä kurssilla voit opiskella oman soolon rakentamista.

Yksi tunnetuista jazz-klassikoista on nimeltään Dark Eyes. Siinä on yksinkertainen sointukierto, joka kulkee Am-sävellajissa. Siinä käytetään helpohkoja sointulaajennoksia sekä muutamia välidominantteja.

Rockwayltä löytää tähän kappaleeseen loistavaa opetusmateriaalia, johon voit tutustua tällä kurssilla.

Ensimmäisenä sointuna soitetaan E7, joka on dominantti kappaleen 1. asteen soinnulle eli Am:lle. Se on laajennettu 6-soinnuksi, eli siihen on lisätty soinnun 6. sävel korotettuna. Am:n 6. sävel on f# ja saadaan sointuun d-kielen 4. nauhalta. Soinnun nimeksi tulee Am6. Siinä on omanlaisensa jazzille tyypillinen sävy.

Tämän jälkeen palataan takaisin 5. asteen dominantille eli E7:aan, joka johtaa taas Am6-soinnulle. Tämän jälkeen Am-muuttuukin A7:ksi, joka on dominantti tulevalle soinnulle.

Edellisen tahdin A7 on siis dominantti Dm:lle, joka on tässä soitettu Dm6:na. Sointuun on siis lisätty sen korotettu 6. sävel, joka on Dm:n tapauksessa b. Jazzissa ei aina ole tarpeellista soittaa soinnun kaikkia säveliä. Osa sävelistä lasketaan vähemmän tärkeiksi, jollainen on usein soinnun 5. sävel. Esimerkin Dm6-soinnussa ei ole lainkaan soitettu 5. säveltä vaan siinä on alimpana perussävel (D), 6. sävel (b) ja soinnun terssi (f).

Tämän jälkeen palataan perusasteelle eli soitetaan taas Am6.

Sointukierron loppuun soitetaan vielä sävellajin dominantti, josta palataan alkuun 1. asteelle.

Opettele tämä sointukierto ja kuuntele siitä esitettyjä eri versioita. Mm. legendaarinen Django Reinhardt on versioinut hienosti tämän kappaleen. Etene kappaleiden opettelussa rauhallisesti omaksuen aluksi kunkin soinnun erikseen ja lopulta koko sointukierron. On hyvä ymmärtää mitä säveliä sointu sisältää ja mikä on soinnun suhde muihin sointuihin. Tämä auttaa sinua ymmärtämään sävellystä syvemmin ja tulee olemaan melodiaa ja sooloa soittaessa edellytys sujuvaan soittoon.

Hyviä treenihetkiä!
-Samuli

Lue myös: Jazzkitarat – kun kurveista syntyy soundi. Katsauksessa kaksi jazzkitaraa

Lue myös: Sointulaajennokset – Lisäväriä tavallisiin sointuihin

Kitaravideot