Bendit eli venytykset ovat kitaran melodisessa soitossa yksi keskeisimmistä tekniikoista. Ne tuovat tulkintaan oman fraseerauksellisen lisänsä ja ovat merkittävä osa sähkökitaran soinnin karaktääriä. Kosketinsoittimen saundi saattaa usein muistuttaa hyvin paljon kitaraa mutta viimeistään bendien kohdalla on helppo erottaa kummasta soittimesta on kyse.
Vaikkakin venytykset ovat valtavan käytetty tekniikka melodia- ja soolosoitossa on niiden hallinta haastavaa. Se on soittotekniikoista yksi vaikeimmista sillä siihen ei liity pelkkä tekninen suoritus vaan myös korvakuulo, joka kertoo onko bendi vireinen vai ei. Vireyteen vaikuttaa osittain lihasmuisti mutta myös kuulokuva ja nämä kaksi ovatkin aina käsi kädessä tämän tekniikan kanssa.
Tästä laajasta kurssistamme voit tarkemmin tutustua kielen venytyksen tekniikkaan:
Bendin, eli venytyksen estetiikka
Ennen kuin lähdetään harjoittelemaan ja soittamaan bendejä on hyvä ymmärtää niiden käyttötarkoitus.
Venytyksen pääasiallinen tarkoitus on sävyttää soittoa. Se tuo uniikin lisänsä fraseeraukseen, jolla saadaan soittoon eloa ja ilmettä. Bendejä on olemassa monenlaisia ja ne kaikki vaativat omanlaistansa soiton hallintaa. Soittotuntuma venytyksiä tehtäessä vaihtelee suuresti riippuen miltä kieleltä se tehdään, minkäkokoisesta bendistä on kyse, miltä otelaudan alueelta se tehdään ja mitä sormea sen tekemiseen käytetään. Näitä kaikkia elementtejä tuleekin harjoitella erikseen sillä esimerkiksi samassakin soolossa saattaa esiintyä näitä keikkia eri bendin elementtejä.
Bendin eri muodot
On olemassa lukuisia erilaisia bendejä, joiden hallintaan voi perehtyä niihin tähtäävien harjoitusten kautta. Yleisesti ottaen bend on tapa liikkua sävelestä toiseen. Voimme soittaa esimerkiksi g-kielen 5. nauhalta c-sävelen ja sitä venyttämällä kokosävelaskeleen verran saada se soimaan d:nä. Pääasiallisesti kieltä venyttämällä soitetaan eri mittaisia säveletäisyyksiä, jossa liikutaan lähtösävelestä kohdesäveleen. Yleisimmät säveletäisyydet ovat puolisävelaskel, kokosävelaskel ja puolitoista sävelaskelta.
Puolisävelaskelbend merkitään viivalla ylöspäin ja 1/2-merkillä. Kokosävelaskel ilmaistaan termillä full ja puolitoistasävelaskelta 1 1/2-merkillä.
Bendi voit nousta lähtösävelestä kohdesäveleen rytmissä esimerkiksi niin, että kumpikin sävel kestää neljäosanuotin ajan. Bendi voi myös olla rytmitön, jossa lähtösäveltä ei voi kuulla vaan siitä siirrytään nopealla liikkeellä suoraan kohdesäveleen. Voidaan myös tehdä ns. release-bend, jossa lähtösäveltä ei soiteta vaan sävel venytetään ensin kohdesäveleen, jonka jälkeen se vasta soitetaan ja lasketaan lähtösäveleen ikäänkuin päinvastaisessa järjestyksessä normaaliin tilaanteeseen verrattuna.
Bendillä voidaan myös soittaa lyhyitä melodioita, jossa ensin soitetaan lähtösävel, bendataan se kohteeseen ja lopulta palautetaan takaisin lähtösäveleen.
Tällä kurssilla tutustuaan eri melodiansoiton tekniikoihin, kuten myös bendeihin:
Melodiasoiton tekniikat -kitaralla
Pink Floyd -yhtyeen Time-kappaleen soolo
Pink Floyd-yhtyeen maineikas kitaristi David Gilmour on tunnettu sielukkaasta soitostaan ja hienosta kitarasaundista. Osa tästä saundista perustuu hänen tapaansa soittaa ja käsitellä nuotteja. Bendeillä on tässä suuri rooli ja hän käyttääkin niitä lähes jokaisessa soolossaan.
Soolon harjoittelun kautta voimme myös kehittää benditekniikkaa musikaalisen kontekstin kautta ja samalla opimme soittamaan yhden Gilmourin tunnetuimmista sooloista.
Esittelen tässä ensimmäisen osan kappaleen Time soolosta. Time-kappaleen sollo käydään syvällisesti läpi opetusvideoineen, tabeineen ja taustanauhoineen In the Style of David Gilmour -kitarakurssillamme:
In the Style of David Gilmour -kitarakurssi
Tässä kuitenkin esimakua soolosta.
Time – ensimmäinen osa
Ensimmäisessä tahdissa soitetaan nimettömällä hammer-onilla d-kielen 2. nauhasta 4. nauhaan. Sävel soi lähes kahden tahdin ajan ja toisen tahdin loppupuolella bendataan nimettämällä g-kielen 4. nauhasta kokosävelaskel 6. nauhaan. Bendi pidetään yllä ja lasketaan takaisin lähtösäveleen ja bendataan uudelleen kohteeseen antaen sävelen soida koko ajan.
Neljännessä tahdissa bendataan sama g-kielen sävel uudestaan kokosävelaskeleen verran mutta palautetaan pian ja siihen lisätään kaksi pull-offia 4. ja 2. nauhoille.
Viidennessä tahdissa edelleen bendataan sama g-kielen sävel mutta siihen otetaan seuraavan tahdin iskun kohdalla release-bend ja jätetään sävel soimaan 4. nauhalle.
Kuudennessa tahdissa soitetan puolisävelaskelbend d-kielen 4. nauhaan ja tämän voi tehdä keskisormella. Sävel jätetään soimaan seuraavan tahdin loppuun saakka, jossa soitetaan liu’un kautta g-kielen 6. nauha ja siitä siirrytään b-kielen 5. nauhalle.
Viimeisessä tahdissa soitetaan trilli b-kielen 5. ja 7. nauhan välillä, jonka jälkeen soitetaan e-kielen 5. nauha, johon lisätään pieni 1/4-osa korubend ja loppuun soitetaan b-kielen 7. nauha.
Soolon seuraavan osan alku on lähes sama kuin ensimmäisessäkin osassa. Siinä on samainen bendi g-kielen 4. nauhalta, johon soitetaan release ja uusi bendi kokosävelaskeleen verran.
Kolmannessa tahdissa soitetaan g-kielen 9. nauha pienen liu’un kautta keskisormella ja jätetään sävel soimaan samalla kun soitetaan nimettömällä e-kielen 9. nauha. Nämä kaksi säveltä jätetään hetkeksi soimaan päällekäin.
Tämän jälkeen soitetaan uudestaan e-kielen 9. nauha ja soitetaan siihen puolisävelbend sekä release.
Toisella rivillä soitetaan kokosävelbend b-kielen 10. nauhaan nimettömällä. Tämän jälkeen soitetaan samalta kieleltä 10. sekä 9. nauhat 8-osanuotteina. Toisen tahdin jälkimmäisellä puoliskolla soitetaan b-kielen 9. nauhaan puoliaskelbend sekä relase ja loppuun soitetaan g-kielen 9. nauha ja siihen lisätään kokosävelbend.
Ennen kuin alat harjoittelemaan sooloa kuuntele sitä esimerkiksi Youtuben kautta ja tee se tutunkuuloiseksi. Tällöin tiedät mitä harjoittelet ja korva kertoo mikäli soitat oikein tai väärin.
Hyviä treenihetkiä!
– Samuli
Lisää venytystreenejä löydät vanhemmista kirjoituksistani:
Paras kielenvenytystreeni
Kielen venytysharjoituksia kitaralle
Tällä etydillä venytykset haltuun
