Brian May (s. 1947) on legendaarisen Queen-yhtyeen kitaristi ja säveltäjä. Rocktähteyden lisäksi hän on myös filosofian tohtori sekä yliopiston kansleri.
May on säveltänyt monia kulttimaineeseen nousseita Queen-hittejä, kuten We Will Rock You, I Want It All ja The Show Must Go On. Hän myös laulaa useissa Queenin kappaleissa ja pärjää kiitettävästi päävokalisti Freddie Mercuryn rinnalla.
Terävän sävelkynänsä lisäksi Brian May on onnistunut luomaan ikonisen kitarasaundin. Hänen soittonsa ja soolonsa ovat hyvin tunnistettavia. Saundin tunnistettavuuteen vaikuttaa hänen sävelvalintansa ja itse kitara. Brian on itse raknetanut kitaransa 16-vuotiaana yhdessä isänsä kanssa. He käyttivät kitaran valmistukseen hyvin tiivistä huonekalupuuta, johon hän porasi akustiikkareikiä, jotka osittain vaikuttavat tämän tunnusomaisen saundin syntyyn.
Kitaran lisäksi saundi muodostuu mm. Queenin basistin John Deaconin rakentamasta kitaravahvistimesta ja hyvin erikoisena seikkana Brianin käyttämästä plektrasta, joka on englantilainen pennin kolikkoa.
Soittosaundi ei tietenkään synny pelkästään käytettävästä laitteistosta ja plektrasta, vaan ennen kaikkea kitaristin omasta soittotyylistä ja fraseerauksesta (sähkökitaran tulkinnallisesta puolesta).
Tulkintaa sähkökitaransoittoon -kurssi
Mayn tapa artikuloida sävelkulkuja on hyvin selkeä. Hän on teknisesti erittäin pätevä soittaja mutta soittaa sooloja tilanteen mukaan asiaankuuluvasti ja kappaleeseen sopivasti.
Saundi tulee sormista
Niinkuin Queenin musiikissa yleisestikin yhtyeen hyödyntäessä ja jalostaessa studiotekniikan mahdollisuuksia Brian käytti sooloissaan erilaisia efektejä, päällekkäisiä kitarastemmoja sekä muita studioteknisiä keinoja. Soitto ei kuitenkaan rakentunut niiden varaan ja soolot seisovat vahvasti itsenäisinä osioina ilman lisämodulointejakaan.
Mayn sävelkieli ei pohjannut niinkään ennalta harjoiteltuihin likkeihin. Siinä missä monen kitaristin soolon pohja nojaa vahvasti nimenomaan erinäisiin patterneihin, likkeihin ja pentatonisen asteikon pyörittelyyn Brian sävelsi soolonsa melodia edellä.
Queenin musiikki on hyvin harmonisesti rikasta ja nimenomaan monipuoliset sointukierrot soolojen pohjalla ohjasivat soolon melodiankuljetusta. Ottamalla sointusävelet huomioon, kiinnittämällä huomiota soolon tarinan kulkuun, kaaren huomioimiseen sekä saundiin, saadaan aikaiseksi muistettavia sooloja.
Bohemian Rhapsody – kitarasoolo ja tabit
Bohemian Rhapsody on varmasti Queenin legendaarisin kappale. Se on moniosainen progressiivinen rockooppera, jossa on myös loistava kitarasoolo. Kappaleen soolo kertoo kokonaisen tarinan ja siinä on vahva draamankaari. Soolo starttaa melodisella osiolla, joka myötäilee taustan sointukiertoa.
Tämän jälkeen aletaan nostamaan intensiteettiä nousevilla juoksutuksilla, jotka on soitettu niin selkeästi, että jokaisen sävelen voi helposti erottaa. Tätä seuraa nopeahko laskeutuva melodialinja, joka johdattelee soolon seuraavaan osaan.
Toinen osio alkaa ennakoida soolon loppua, jonka alkuun soitetaan vielä kaksi nousevaa juoksutusta, jotka ovat ns. kultaisen leikkauksen kohdalla eli soolon noin viimeisen kolmanneksen alussa. Tässä kohtaa ollaan soolon kliimaksissa, jonka jälkeen tunnelmaa rauhoitetaan melodisemmalla tulkinnalla, joka johdattaa kappaleen loogisesti seuraavaan osioon.
Tarkastellaan näitä soolon eri osia tabin avulla.
Soolon sävellaji on Bb-duuri. Ensimmäisessä tahdissa soitetaan yksinkertainen melodialinja, jossa käytetään myös kokosävelbendiä. Toinen tahti alkaa niinikään kokosävelbendillä, jonka jälkeen soitetaan kahdesti lyhyt melodinen motiivi. Myös kolmas tahti aloitetaan kokosävelbendillä, jota seuraa nopeampi ylöspäinen melodialinja.
Brian käyttää tässä rytmiikkaa luovasti. Linjaa ei ole soitettu tarkassa 16-osarytmissä vaan rytmiä fraseeraten. Kuuntele alkuperäisestä kappaleesta miten hän käyttää rytmiä juoksutuksen aikana. Linja loppuu kuitenkin tarkasti tahdin viimeiselle iskulle soitettuun bendattuun säveleen.
Harjoittele bendausta, eli kielen venytystä tällä kurssilla:
Tässä osiossa on käytetty eniten säveliä, jotka kuitenkin muodostaa hienon sävelkokonaisuuden.
Ensimmäisessä tahdissa soitetaan nopea kokosävel-bend, joka palautetaan heti. Tätä seuraa liki tahdin mittainen juoksutus alaspäin. Paina linja mieleen ja harjoittele se hitaasti ja säännönmukaisesti niin, että soitat sen joka kerta samalla tekniikalla.
Rytmi on tässä tietyllä tapaa vapaa mutta tähdätty kuitenkin niin, että viimeinen sävel osuu tahdin viimeisen iskun kohdille. Käytä vuoropikkausta kun siihen on mahdollisuus ja legatokohdissa sävelet soitetaan hammereilla ja pull-offeilla.
Tutustu tällä kurssilla legatosoittoon tarkemmin:
Legato ja liu’utukset -kitarakurssi
Toisessa tahdissa on soitettu sama kahdeksan sävelen nousu kahdesti. Vaikkakin se on soitettu ripeällä tempolla niin pyri silti soittamaan se ilman kiirettä ja rennosti. Vuoropikkaus on tähän tehokas tekniikka ja soita kukin sävel omalla sormellaan. Loppuun soitetaan taas kokosävelbend.
Soolon loppuosassa tunnelmaa rauhoitetaan kappaleen siirtyessä seuraavaan osioon. Ensimmäisessä tahdissa soitetaan kolmen sävelen mittainen motiivi kahdesti, joka on fraseerattu hyvin selkeästi. Kahden viimeisen tahdin aikana sointukierrossa on useampi sointu, jota Brian seuraa sävelvalinnoillaan. Kuuntele sooloa analysoiden rytmiikkaa ja fraseerausta.
Pyri jäljittelemään soittoa mahdollisimman alkuperäisen kaltaiseksi. Tällä tavalla opit paljon melodian ja rytmintulkinnasta, joita taitoja voit soveltaa myöhemmin omaan soittoosi. Muiden soiton tarkka analysoiminen antaa perspektiiviä ja lisää oman soiton sanavarastoa, jota voi jalostaa edelleen eteenpäin. Kopioimisen kautta viemme taidetta eteenpäin kun sulatettu tieto tulee kauttamme ulos uudelleen jäsenneltynä.
Jos muiden tunnettujen kitaristien soittotyylit kiinnostaa, tutustu rohkeasti Rockwayn lukuisiin In the Style of -kitarakursseihin ilmaisen kokeilun myötä.
Hyviä soittohetkiä!
-Samuli
