Tässä blogissa availen hieman lisää komppauksen alkeita, mitkä soveltuvat niin akustiselle- kuin sähkökitarallekin sekä ukulelelle.
Harjauskomppi
Yhtä yleisintä komppaustyyliä kutsutaan harjauskompiksi ja se on myös yleisin tapa säestää kappaletta soinnuilla. Se usein tehdään plektralla mutta sitä on mahdollista soittaa myös sormia käyttäen.
Muista käydä myös läpi Akustisen kitaran alkeiskurssi, jolla näitä asioita myös käydään läpi. Opettajana innostava Tom Stillman.
Harjauskompin ydin on siinä, että komppikäsi tekee staattista alas-ylösliikettä. Yleensä erilaiset komppirytmit ovat tahdin mittaisia rytmisiä kuvioita, jotka muodostuvat näistä kahdesta liikkeestä sekä niiden ohilyönneistä. Yleisin aika-arvo, jotka käytetään komppauksessa on hieman temposta riippuen kahdeksasosanuotit. Niissä soitetaan kaksi säveltä iskua kohden, jotka ovat käytännössä käden alas- sekä ylöslyönti. Näin ollen aina tahdin iskulle tulee alaslyönti ja iskujen väleihin ylöslyönti.
Normaaliin 4/4-tahtilajin tahtiin mahtuu neljä tahdiniskua ja kun jokaista iskua kohden soitamme alas- sekä ylöslyönnin saamme yhteensä kahdeksan komppikäden lyöntiä tahtia kohden.
Tämä luo pohjan harjauskompille ja sitä kannattaa harjoitella omana treeninään kunnes komppikäden edestakainen liike tuntuu luontevalta.
Kuitenkin ennen kuin lähdemme soittamaan kaikkia kahdeksaa iskua tahtia kohden otetaan aluksi haltuun iskuille tulevat alaslyönnit. Ne toimivat maamerkkinä lopulle soitolle, jossa on tärkeää pitää soitto rytmisessä hallinnassa ja tiedät aina missä tahdin kohdassa liikutaan. Blogin harjoituksissa käytetään G-duurisointua, johon sovelletaan erinäisiä kompin variaatioita.
Pidä kompissa tempo tasaisena ja voit ottaa avuksi metronomin, joita löytyy myös niin aplikaatioina kuin online-versioinakin. Voit kirjoittaa netin hakukoneeseen online metronome ja saat lukemattomia tuloksia, joita voit käyttää tässä tarkoituksessa. Aseta tempo sopivan hitaaksi kuten 60bpm.
Soita jokaiselle iskulle käden alaslyönnillä sointu. Pidä käden liike tasaisena niin, että alas- ja ylössuuntainen liike ei ole nykivää. Alaslyöntejä tulee tahtia kohden neljä ja kannattaa laskea niitä, jotta tiedät missä aina uusi tahti alkaa.
Vaikkakin soitamme G-sointua pelkillä alaslyönneillä on soitossa jo nyt mukana ylöslyönnitkin mutta ne ovat ohilyöntejä. Niiden olemassaolo on hyvä tiedostaa tässä kohtaa sillä tulemme hyödyntämään niitä myöhemmin osana kompin rytmiä. Hae soittoon rentoa tunnetta ja pehmeää soundia. Mikäli käytät plektraa niin myötäile sillä käden liikettä niin ettei plektra takertele kieliin.
Toisessa harjoituksessa otetaan komppikäden ylöslyönnit mukaan. Ajattele harjoitus niin, että se on teknisesti aivan sama kuin ensimmäinenkin, mutta ohi menevien ylöslyöntien sijaan annetaan lyöntien osua kieliin. Pidä tempo samana kuin aiemminkin ja keskity niin rytmin kuin käden liikkeenkin tasaisuuteen.
Käsi on kuin viisari, joka liikkuu tasaisesti edestakaisesti. Hae plektralle sopivaa kulmaa niin ylös- kuin alaslyönteihinkin. Se ei saa takertua kieliin vaan liikkeen tulee olla rentoa ja kosketus kieliin pehmeää. Pyri myös soittamaan kummankin suuntainen isku samalla dynamiikalla.
Kolmannessa harjoituksessa aletaan sisällyttämään kahdeksan nuotin sarjaan myös komppikäden ohilyöntejä. Tämän kuvion voi ajatella niin, että soitat kaksi kertaa neljän nuotin sarjan, joissa kummassakin neljäs nuotti on ohilyönti. Kiinnitä huomiota siihen, kummansuuntaiselle iskulle ohilyönti osuu.
Tässä kuviossa ohilyönnit osuvat ylöslyöntien kohdalle. Soitat siis aluksi kolme nuottia alas-, ylös- sekä alaslyönneillä. Neljäs nuotti on ohilyönti ja tämä kuvio toistetaan tahdissa myös toisen kerran. Voit mielessäsi laskea neljään ja keskittyä neljänteen ohilyöntiin. Kiinnitä tämän lisäksi huomiota myös alaslyönteihin, jotka osuvat tahdin iskuille ja niiden avulla pysyt rytmissä kiinni.
Tässä harjoituksessa ohilyönti sijoitetaan kahdeksan nuotin sarjan toisen ja kuudennen nuotin kohdalle. Voit myös ajatella tämän niin, että soitat kaksi kertaa neljän nuotin sarjan, joissa kummassakin ohilyönti soitetaan toisen nuotin kohdalle. Tälläkin kertaa ohilyönti osuu ylöslyönnin kohdalle, joka on hyvä tiedostaa.
Voit painottaa hieman jokaisen neljän nuotin sarjan ensimmäistä iskua, jotka osuvat myös tahdin iskuille. Ole huolellinen, että soitat ohilyönnin oikean nuotin kohdalle ja alussa onkin hyvä laskea ääneen samalla kun soitat.
Viidennessä harjoituksessa yhdistetään kaksi edellistä kuviota. Ajattele taas tämä kahdeksan nuotin sarja kahtena neljän nuotin sarjana. Ensimmäisen sarjan aikana ohilyönti soitetaan toisen nuotin kohdalle ja toisen sarjan aikana neljännen nuotin kohdalle. Edelleen kumpikin ohilyönti osuu ylöslyönneille ja ole erittäin huolellinen, että ne osuvat oikeiden sävelten kohdille.
Pyri saamaan kuvioon toistettavuutta eli pystyt soittamaan sen saumattomasti useita kertoja putkeen. Aloita itsellesi tarpeeksi hitaalla tempolla ja nosta tempoa sen mukaan kun kuvio alkaa tuntumaan luontevalta. Kuulostele myös sitä, minkälaisen saundin tämä kuvio luo. Tärkeää on sisäistää kuuntelemalla miltä kuvio kuulostaa ja myöhemmin pystyt sisäistämään erinäisiä komppikuvioita pelkän kuulokuvan perusteella.
Toiseksi viimeisessä harjoituksessa ohilyöntiä harjoitellaan sijoittamaan alaslyönnin kohdalle. Tällä kertaa kahdeksan nuotin sarjassa on vain yksi ohilyönti, joka osuu viidennen nuotin kohdalle. Ohilyönti on siis alaslyönti ja pidä käden liike edelleen tasaisena ja rentona. Ohilyönti osuu tahdin kolmannen iskun kohdalle ja tässä on hyvä keskittyä tahdin iskujen kuulemiseen. Alaslyönnit osuvat aina tahdin iskun kohdille ja voit laskea neljään, jossa alaslyönnit osuvat aina näille iskuille. Anna käden lyödä kielten ohi kolmannen tahdin iskun kohdalla.
Viimeisessä harjoituksessa kuviossa on kaksi ohilyöntia, joista ensimmäinen osuu ylöslyönnille ja toinen alaslyönnille. Ensimmäinen ohilyönti soitetaan kahdeksasta nuotista toisen kohdalle ja toinen ohilyönti soitetaan viidennen nuotin kohdalle. Ota kuvio hitaasti haltuun ja laske taas äänen kohdeksaan ja keskity soittamaan ohilyönnit oikeiden nuottien kohdalle. Pidä taas liike tasaisena ja rentona ja kuuntele kuvion tuottamaa saundia. On tärkeää kuulla äänikuva, jonka tämä kuvio tuottaa. Toisinaan tätä saundia on vaikea kuulla kun kuviota soitetaan hitaassa tempossa ja keskittyy sen tekniseen suorittamiseen. Kuvio ei ole pelkkä matemaattinen kaava vaan sillä on musikaallinen saundinsa ja tämä kuvio on erityisen sopiva moneen eri kappaleeseen. Kun komppikuvio on hallussa pyri soveltamaan sitä sointukiertoon ja kappaleisiiin.
Muista ehdottomasti käydä läpi Akustisen kitaran alkeiskurssi, jolla näitä asioita myös käydään läpi. Opettajana innostava Tom Stillman.
Hyviä treenihetkiä!
-Samuli
