Tapping – sointuihin eloa

Tapping on kitaransoittotekniikka, jota on yleisimmin kuultu nopeissa rock-sooloissa. Tässä tekniikassa hyödynnetään plektrakättä otelaudalla, jolloin saamme otelautakäden lisäksi lisää sormia käyttöön sävelten soittamiseen. Tällöin plektrakäsi toimii ikään kuin otelautakäden jatkeena.

Tutustu tästä kirjoituksesta tarkemmin tappingin tekniikkaan.

Tappingia on todistettavasti käytetty jo vuonna 1965 Italialaisen kitaristin soittamana, josta on olemassa videoitu taltiointi:

Tappingin toi suuren yleisön tietoisuuteen amerikkalaiskitaristi Eddie Van Halen, jota on monessa yhteydessä tituleerattu maailman parhaaksi kitaristiksi.

Tapping on valtavan monipuolinen tekniikka eikä se rajoitu vain tiettyihin patterneihin yhdellä kielellä. Sitä voi käyttää niin melodiseen soittoon, arpeggioihin, asteikkoihin kuin sointuihinkin. Mm. australialainen kitaravirtuoosi T.J. Helmerich käyttää tappingia yksinomaan kitaran soittamisessa.

Tappingissa voidaan hyödyntää kaikkia viittä otelaudan sormea, jolloin se tuo soittamiseen jopa pianomaista otetta. Kuitenkin valtaosa kitaristeista hyödyntää tappingia yksiäänisten melodialinjojen soittamiseen vaikkakin se taipuu hyvin myös sointujenkin soittamiseen.

Amerikkalainen uuden sukupolven kitaristi Josh Martin käyttää niinikään tappingia pääasiallisena soittotekniikkanaan. Hän on ottanut tehtäväkseen jalostaa tätä tekniikkaa kohti uusia käyttömuotoja ja onkin onnistunut siinä varsin hyvin. Hän hyödyntää tappingia kaikissa sen muodoissa vältellen kuitenkin aivan perinteisimpiä patterneja Van Halenin tyyliin. Musiikillisesti hänen tyylissään liikutaan jossain jazzin ja fuusion rajamailla, jota on kuitenkin hyvin vaikea ja tarpeetonta lokeroida.

Harjoitus

Yllä oleva video demonstroi oivallisesti mihin tapping-tekniikkaa voidaan myös käyttää. Rakensin kappaleen alussa käytettävästä tekniikasta lyhyen etydin harjoittelua varten, joka toimii parhaiten puhtaalla sähkökitaran saundilla sekä akustisella kitaralla.

Harjoitus koostuu kahdesta soinnusta, jotka ovat Am ja G. Otelautakäsi muodostaa nämä otteet perus avosointuina, joiden päälle plektrakädellä soitetaan kahdella sormella eri kielillä liikkuva melodinen liike.

Kumpaakin sointua pidetään pohjassa kahden tahdin ajan, jonka aikana plektrakäsi soittaa kahdella sormella saman aikaisesti kuvion soinnun päälle. Voit aluksi harjoitella pelkän plektrakäden kuvion ilman toisen käden sointua.

Am soinnun aikana soitetaan plektrakädellä seuraava kuvio tapping tekniikalla.

Soita kunkin tuplanuotin kohdalla ohuempi kieli plektrakäden keskisormella ja alempi kieli etusormella käyttäen tappingia. Keskity siihen, että sävelet soivat yhtä kovaa ja puhtaasti. Älä käytä liikaa voimaa vaan pyri minimoimaan ylimääräinen liike mahdollisimman kevyeksi kosketukseksi kieliin.

G soinnun kohdalla soitetaan samalla tekniikalla seuraava kuvio.

Tämän jälkeen otetaan mukaan otelaudakädellä muodostettu sointu, jonka päälle soitetaan edellä esitetyt kuviot. Soita ensin tappingilla kaksi päällekkäistä säveltä, jotka irrotetaan pull-offilla niin, että samat kielet alkavat soida alla olevasta soinnusta.

Voit soveltaa tätä tekniikkaa myös omiin sävellyksiisi. Voit pitää kuvion pohjalla mitä tahansa sointua ja valitse tappingilla soitetut sävelet saman sävellajin tai asteikon sisältä. Toisinaan toimivan kuuloisen aseman löytäminen vie aikaa etenkin jos otelaudan sävelet eivät ole täysin hallussa. Kokeilemallakin voi löytää mielenkiintoisia sävyjä, joten rohkeasti vaan testailemaan.

Tutustu myös Rockwayn tarjoamaan tapping kurssiin.

Lue myös: Tapping-tekniikalla tähtiin

-Samuli

Kitaravideot