Pentatoninen eli viisiääninen asteikko on monelle kitaristille ensimmäinen opeteltu asteikko. Sen saundi on tunnistettava ja sitä kuulee lukemattomien kitaristien tuotoksissa musiikkityylistä toiseen. Pentatoninen asteikko on suosittu myös sen helppokäyttöisyytensä vuoksi; siinä soitetaan kaksi säveltä kieltä kohti, jonka vuoksi aloittelijankin on helppoa hallita tämän asteikon käyttö.
Usein pentatonisesta asteikosta puhuttaessa tarkoitetaan mollipentatonista asteikkoa. Jos sitä verrataan luonnolliseen eli aioliseen asteikkoon, jonka sävelet ovat a, b, c, d, e, f ja g, puuttuu mollipentatonisesta toinen ja kuudes sävel, eli b ja f.
Tällöin jäljelle jää viisi säveltä, jotka ovat a, c, d, e ja g. Kun soitamme nämä sävelet yhdestä asemasta niin, että aloitetaan paksuimmasta kielestä perusäänen a:n kohdalta ja soitetaan kaksi säveltä jokaiselta kieleltä, saamme seuraavan sormituksen, joka onkin sen tunnetuin muoto:
Käytännössä tätä asteikkoa käytetään pitkälti soolo- ja riffisoitossa. Asteikolla sooloiltaessa muodostetaan sen pohjalta fraaseja ja likkejä, joista soolo rakentuu. Ennen pitkään moni kitaristi kuitenkin kokee, että tässä yhdessä asemassa pysyminen rajoittaa soittoa ja ideat alkavat loppumaan kesken. Tähän on olemassa monta eri apukeinoa, jotka ovat tämän tutun pentatonisen asteikon sävyttäminen lisäsävelillä sekä soittamalla sama asteikko muista eri asemista.
Tutustu tällä kurssilla lisää pentatonisen asteikon käyttöön:
Bluesasteikko
Usein seuraavana askeleena pentatonisesta asteikosta pidetään bluesasteikkoa. Se on nimensä mukaisesti paljon käytetty asteikko bluesmusiikissa mutta sitä hyödynnetään niinikään kaikissa musiikin tyyleissä. Sen pohjana on tuttu mollipentatoninen asteikko, jonka sävelet ovat a, c, d, e ja g. Tähän lisätään yksi uusi sävel, joka on korotettu d eli d#. Bluesasteikon sävelet ovat siis a, c, d, d#, e ja g. Kun se soitetaan kuudella kielellä yhdessä asemassa saadaan seuraavanlainen sormitus:
Bluesasteikkoa käytetään samoin kuin pentatonistakin. Se tarjoaa uusia sävyjä soittoon ja se mahdollistaa yhden lisäsävelensä ansiosta uudenlaisten kuvioiden ja fraasien soittamisen.
Tällä kurssilla opit lisää bluesasteikosta:
Lisäsävyjä blues-asteikkoon 2 ja #6 sävelillä
Bluesasteikosta seuraava askel on paljolti rockmusiikissa käytetty muunnosasteikko, jossa lisäsävelet sijoitetaan kitaran kahdelle ohuimmalle kielelle. Kun g-kielellä soitetaan 5., 7., 8. nauhavälit, niin lisätään 7. nauha myös b- ja e-kielelle. Tällöin kolmella ohuimmalla kielellä on käytössä samat nauhavälit, joiden ansiosta se on mukava soittaa kun voit käyttää samaa sormitusta kolmella vierekkäisellä kielellä. Käytännössä lisäämme b-kielelle f#-sävelen, joka on Am-sävellajissa korotettu 6. sävel. E-kielelle lisätään b-sävel, joka on sävellajin toinen sävel. Näillä lisäyksillä uusi sormitus näyttää tältä:
Nämä uudet lisäsävelet tuovat uutta sointia asteikkoon ja ne mahdollistavat erilaisten patternien soittamisen. Asteikkoja on hyvä soittaa myös erilaisilla tekniikoilla kuten vuoropikkauksella ja legatolla, joilla saat monipuolisempaa sointia sekä hallintaa soittoon.
Tällä kurssilla tutustutaan monipuolisesti erilaisten asteikoiden käyttöön:
Pentatoninen b1-asteikko
Seuraava asteikko on hyvin erikoinen ja omaa hyvin omalaatuisen saundin. Siinä soitetaan normaali mollipentatoninen asteikko, josta alennetaan kaikki perussävelet eli tässä tapauksessa a:t. Silti se toimii hienosti Am-soinnun päälle luoden hieman harmonisen molliasteikon sävyn, jossa on korotettu seitsemäs sävel, joka on käytännössä sama sävel kuin alennettu a. Kuitenkin tässä asteikossa on oma tunnelmansa koska siinä ei ole lainkaan perussäveltä.
Tämä asteikko soveltuu soolonsoitossa enemmänkin mausteeksi harvakseltaan käytettynä ennemmin kuin vallitsevaksi asteikoksi. Voit soittaa hetken aikaa mollipentatonista asteikkoa ja harkittuun paikkaan soittaa fraasin käyttämällä tätä b1-asteikkoa niin saat varmasti mielenkiintoista sävyä sooloon. Voit soveltaa samaa ajatusta myös bluesasteikkoon, jossa on niinikään alennettu perussävel:
Soita myös kaikki asteikot niin nousevina kuin laskevinakin. Etenkin kahdella viimeisimmällä b1-asteikolla on taipumus kuulostaa luontevalta laskeutuvassa muodossa. Voit myös lisätä asteikkosoittoon kielihyppyjä tai soittaa yhdeltä kieleltä vain yhden sävelen. Pyri saamaan asteikoista mahdollisimman paljon tehoja irti olemalla luova niiden käytön kanssa.
Lisämausteita ja valmiita bluesfraaseja voit ottaa haltuun vanhasta kirjoituksestani täältä.
Hyviä treenihetkiä!
-Samuli
