Likki tarkoittaa ennalta harjoiteltua lyhyttä melodiakulkua, jota voidaan soveltaa esimerkiksi improvisoidessa tai soolosoitossa.
On hyvä välttää tilannetta, jossa oma ns. likkipankki rajoittuu vain itselleen mieluisen musiikkigenren likkeihin. Näin erottuminen kollegoista voi olla hankalaa, kun kaikki viljelee samalta kuulostavia tai jopa samoja likkejä tietystä genrestä. Jokaisessa genreissä on tyylilleen ominaisia sävelkulkuja.
Musiikin ei kuitenkaan tarvitse olla tiukasti lokeroitua säännönmukaisia perinteiden toistamista. Tunnetuimmatkin soittajat ja suurimmat muusikot uskalsivat rikkoa rajoja ja keksivät paljon uutta yhdistelemällä esimerkiksi eri musiikkigenrejen ominaisuuksia toisiinsa.
Olen siis vahvasti sitä mieltä, että on rikastuttavaa tutustua itselle vieraiden tyylien tyypillisimpiin likkeihin ja melodiakulkuihin. Niiden kautta voi saada inspiroivia uusia vaikutteita omaan soittoon.
Tarkoitus ei ole lähteä luomaan täysin uutta musiikin tyyliä, vaan poimia eri nyansseja ja tuoda niitä yhteen. Voit esimerkiksi tutustua rikkaasta harmoniasta tunnettuun jazziin ja jazz-kitaristien tapaan lähestyä laajennettuja sointuja. Tai country-soittajan tyyliin soveltaa hybridipikkausta melodialinjojen soittamiseen. Myös klassisessa musiikissa esiintyy kauniita sävelkulkuja, joita voi soveltaa vaikkapa rockmusiikkiin.
Jimi Hendrix uranuurtajana
Legendaarinen Jimi Hendrix soitti kitaraa aikanaan tavalla, jota ei oltu aikaisemmin nähty. Hendrixin pohjasi tyylinsä bluesiin mutta toi siihen uusia sävyjä perinteisen blues-asteikon ulkopuolisilla sävelillä, rikkaammilla sointukierroilla ja ylipäätään tyylillä soittaa kitaraa. Se oli paikoin hyvin rajua ja “sääntöjen” vastaista. Jimi myös käytti kitaran äänenmuokkaukseen uusia innovaatioita kuten särötettyä saundia ja mm. wah-pedaalia.
Hendrixin soittotyyliin ja biiseihin voit tutustu tarkemmin hienolla ja antoisalla kurssillamme:
Yngwie ja klassinen musiikki
Niin ikään maineikas ruotsalainen kitaravirtuoosi Yngwie Malmsteen yhdisteli aikoinaan klassista musiikkia ja raskasta rockia luoden neo-klassisen genren, minkä suosio räjähti. Tämän jälkeen erilaisia musiikin “hybridejä” on ollut mm. nu-metal, jossa sulautetaan metallia ja rappia.
Esimerkkilikki Yngvien tyyliin
Tässä on Yngwie Malmsteenilta lainattu likki, jossa on ns. pedal-point sävel. Siinä on joka toinen sävel soitettu ohuimman e-kielen 12. nauhasta, jonka kanssa vuorottelee liikkuva melodialinja tämän sävelen alapuolella. Siinä on hyvin klassinen sävy ja voit soittaa tämän likin esimerkiksi Am-soinnun päälle. Voit jalostaa tätä pedal-point ideaa ja sovittaa sävelet esimerkiksi niin, että voit soittaa kuvion myös duurisoinnun päälle.
Jos “Ynkän” soitto kiinnosta enemmän, kannattaa tutustua Tuomas Wäinölän mini-kurssiin aiheesta.
Esimerkkilikki Hendrixin tyyliin
Seuraavassa likissa on Hendrix-tyylinen likki, joka nojaa vahvasti C-sointuun. Hänelle oli ominaista koristella soinnun sävelistä koostuvia double-stop-linjoja toisella asteikon sävelellä. Omaksu likin ajatus niin, että voit soveltaa sitä muihinkin duurisointuihin sekä mollisointuihin myös. Tätä ideaa voi soveltaa tämän jälkeen esimerkiksi heavysoolossa.
Esimerkkilikki Country-musiikista
Kolmannessa esimerkissä esittelen country-tyyppisen likin, jossa liikutaan pääasiallisesti g-kielellä hyödyntäen kromaattisia välisäveliä. Tämän lisäksi soitetaan ohuimmalta e-kieleltä aksentoituja yksittäisiä säveliä, jotka pomppaavat esiin mukavasti muusta soittolinjasta. Tämänkaltaisten suurten intervallisten hyppyjen hyödyntäminen on loistava tapa tuoda vaihtelua perinteiseen asteikkomaiseen soittoon. Kyseinen idea soveltuu mihin tahansa musiikin genreen.
Esimerkkilikki Counrty-musiikista 2.
Neljäs esimerkki on tuttua sävelkieltä mm. countrymusiikin piiristä. Se on ns. pedal-steel likki, jossa soitetaan bendattu sävel g-kieleltä. Sävel jätetään bendatuksi samalla kun soitetaan sen lisäksi erillisiä säveliä e- sekä b-kieleltä. Saat varmasti luotua uudentyyppisiä melodialinjoja vaikkapa rock-musiikissa käyttämällä tämänkaltaisia ideoita sooloissasi.
Esimerkkilikki Jazz-musiikista
Viimeinen esimerkki on jazzin maailmasta. Siinä käytetään mielenkiintoista rytmistä ideaa, jota toistetaan useamman kerran. Kuitenkin joka kerralla likin ylintä säveltä muutetaan, joka tuo likkikokonaisuuteen eloa ja liikettä. Tämä likki toimii hienosti Em-soinnun päälle ja siinä käytetään asteikon ulkopuolista säveltä g#:ää tuomaan jännitettä sointiin.
Tutustu kunkin likin rytmiikkaan huolella sekä harmoniamaailmaan sekä siihen, miten säveliä on käytetty suhteessa alla olevaan sointuun ja vallitsevaan sävellajiin. Soita likit aluksi juuri niin kuin ne on kirjoitettu käyttäen samaa soittotekniikkaa sekä rytmiikkaa.
Tämän jälkeen voit alkaa soveltamaan niitä omalla tavallasi. Voit soittaa toisella soittotekniikkalla, muuttaa rytmiikkaa, vaihdella säveliä ja soittaa se kokonaan toisen soinnun päälle uudessa sävellajissa. Tärkeätä on ymmärtää likin idea ja omaksua se niin, että voit soveltaa tätä ideaa omalla tyylilläsi erinäisissä soittotilanteissa.
Hyviä treenihetkiä!
-Samuli
