Eniten käytetty puulaji ukuleleissa on jo pitkään ollut mahonki ja sen eri johdannaiset. Sitä käytetään usein sekä ukulelen kaulaan että kaikukoppaan. Eipä ihme, sillä mahonki on perinteinen materiaali soitinrakennuksessa, joka soi kauniisti ja on helppoa työstää. Vaan mahongin yleensä tasainen punaruskea ulkonäkö voi tuntua välillä hieman tylsältä.
Soittajan iloksi nykyään on saatavilla myös edullisissa hintaluokissa soittimia vaihtoehtoisista puulajeista, jotka näyttävät hienoilta ja usein tuovat myös oman pienen lisäyksen soittimen soundiin.
Tässä jutussa tutustutaan kolmeen tenorikokoiseen ukuleleen, joilla on yhteistä hieman eksoottisemmat puuvalinnat.
Edetään tällä kertaa hintajärjestyksessä.
Tanglewood Tiare TWT19
(116€; Musamaailma)
Tanglewoodin Tiare-mallistolta löytyy yllättävän laaja kattaus ukuleleja, joilla on runko eri jalopuulajeista. Näiden soittimien yllättävän edullinen hinta perustuu pitkälti siihen, että niiden kaikukopat on tehty vanerista täysipuun sijaan.
Tiare TWT19 on malliston tenori-kokoinen soitin, jolla on erittäin näyttävä eloisasta eebenpuusta (striped ebony) tehty koppa (ja virityslavan etupuolen viilu). Kopan pohja on jazzkitaran tyylisesti kaareva. Tällä kaarevuudella haetaan äänelle parempaa kantavuutta ja lisää voimakkuutta.
TWT19:n kaula on veistetty okoumesta, mikä on afrikkalainen mahongin johdannainen. Tanglewood Tiare -sarjan erikoisuus on säädettävä kaularauta – mitä nähdään vain hyvin harvoin ukuleleissa.
Soittimen sysimusta ja sileä otelauta on tehty Eboncore-nimisestä puukomposiittista. Myös TWT19:n talla on samaa materiaalia. Ukulelen tallaluu on kompensoitu parempaa intonaatiota varten.
Vaikka kyseessä on tämän katsauksen edullisin soitin, on Tiare TWT19 -mallin työnjälki kyllä ensiluokkaisen siistiä. Sekä ukulelen kaula että sen kaikukoppa on viimeistelty ohuella mattalakalla, minkä ansiosta käsissä tuntuu aidosti puun huokoisuus. Laserilla poltettu rosetti on erittäin siisti ja kaunis. Soittimen hintaan kuuluu asiallinen topattu pussi.
Tanglewoodin Tiare TWT19 soi vahvasti ja kauniisti. Ukulelen ääni on iso ja muhkea, ilman minkäänlaista ala-middlen kuminaa tai mutaisuutta. TWT19 on hyvä osoitus siitä, että “vanerikoppainen” ei tarkoita automaattisesti “hiljainen” tai “huono”.
Ortega RUNAB-TE
(209,90€; F-Musiikki)
Ortegan RUNAB-TE on kokonaan “täysipuusta” tehty tenoriukulele. Käytän lainausmerkit, koska tämä Ortega on tehty kokonaan bambusta, ja bambu ei ole puu, vaan ns. puuvartinen heinäkasvi. Bambun suosio on länsimaissa yhä kasvamassa, koska se on ekologinen vaihtoehto – sitä pystyy viljelemään lähes kaikialla – ja koska se on hyvin kova ja kestävä “puulaji”. Luonnollisesti kaarevan bambun käsittelyä on kehitetty niin, että materiaalista voi tehdä nykyään myös isoja lautoja, esimerkiksi umpipuista lattiamateriaalia varten.
Ortega RUNAB-TE tarjoaa runsaasti silmäruokaa eloisan puun ystävillä. Soittimen vaalean perusilmeen sopivat mustat reunalistoitukset otelaudassa ja kaikukopassa kuin nakutettu. Myös Graph Techin satula ja tallaluu ovat sopivasti mustia.
Ortega käyttää katsauksen muista merkistä poiketen RUNAB-TE-mallissa Graph Techin uusia Ratio-ukulelevirittimiä. Graph Tech Ratio -virittimet muistuttavat kovasti 1930- ja 40-luvun metallisia patenttitappeja, mutta toimivat kuitenkin huomattavasti jouhevammin. Tanglewood käyttää omat avoimet virittimet, kun taas Ohana luottaa Grover-merkin tuotteisiin.
Täytyy myöntää, että minulla oli ennen tätä testiä lieviä ennakkoluuloja bambua kohti. Odotin – varmaan materiaalin kovuudesta johtuen – hyvin kirkasta, jopa mahdollisesti kireää soundia. Ja, kyllä, Ortega RUNAB-TE:n soundissa on aimo annos selkeyttä, mutta soittimen soundi on kuitenkin paljon lämpimämpi kuin mitä odotin.
Ohana TK-50WG
(275€; Soitin Laine)
Kiiltolakatun Ohana TK-50WG:n kopassa on yhdistetty kaksi harvoin ukuleleissa käytettyä puulajia. Täyspuinen kansi on seetriä, joka on tuttu etenkin akustisista kitaroista, kun taas kopan sivut ja pohja on tehty hyvin eloisasta pajuvanerista. Pajua on käytetty pitkään etenkin huiluissa, mutta kielisoittimet ovat uusi aluevaltaus. Pajun pintaa on petsattu ennen lakkaamista hieman kellertäväksi, mikä sopii erittäin hyvin seetrin luonnolliseen väriin.
TK-50WG:n kaula on veistetty mahongista, kun taas soittimen otelauta ja talla ovat ruusupuuta. Ohanan talla on hieman epätavallinen, koska kielet viedään alhaalta kannen ja tallan läpi matkalla kohti virittimiä. Kieltenvaihdossa kieli työnnetään ylhäältä päin tallan läpi koppaan, kunnes kielen pää ilmestyy ääniaukosta. Kielen päähän laitetaan sitten iso solmu, jonka jälkeen kieli vedetään tiukasti kannen alapintaa vasten.
Viritinlavan, otelaudan ja kopan reunalistoituksia, sekä ääniaukon kaunis rosetti, on tehty taidokkaasti eri puulajista. Kiiltolakka antaa oman lisänsä Ohanan juhlavalle olemukselle.
Ohana TK-50WG soi hyvin vintage-tyylisellä äänellä ja asenteella. Soittimella on mukavasti “haukkuva” keskialue ja heleästi kimmeltävä atakki. Tämä on erittäin kaunis ukulele sopivan kauniilla äänellä.
Teksti ja kuvat: Martin Berka
Lue myös: Perustasoa laadukkaampi sopraano – kolme Martin-tyylistä ukulelea
Lue myös: Akaasian lumous – Testissä kolme kokopuista konserttiukulelea