Vaikka ensimmäiset kitaralle tarkoitetut efektipedaalit – nimittäin fuzz-särö, trebleboosteri ja wah-wah-pedaali – ilmestyivät jo 1960-luvulla, efektipedaalien varsinainen voittokulku alkoi vasta 70-luvun loppupuolella, kun sellaiset brändit kuin Boss, Ibanez ja MXR alkoivat pakata tunnettuja studioefektejä pieniin rasioihin mukaan otettaviksi.
Miksi pedaalilauta?
Vielä 1970-luvun alussa enemmistö kitaristeista käytti livenä korkeintaan pari-kolme efektiä. Silloin signaalitien kokonaisuus oli helposti hallittavissa – kitara, kitarajohto, pari efektiä, yksi välijohto, sekä yksi pitkä johto toisesta efektistä vahvistimeen.
Silloin ei oltu myöskään niin tarkkoja soundeista. Jos kitaristin lavasoundi oli tänään hieman erilainen kuin eilen, se ei haitannut – pääasia oli, että show jatkui.
Nykyään asiat ovat toisin, koska sekä soittaja että yleisö ovat tottuneet kuulla livenä melko tarkan version julkaistun biisin soundeista. Monet kitaristit ovat hyvin tietoisia ja tarkkoja omasta soundistaan ja siihen käytetyistä pedaaleista. Signaalitien tasalaatuisuus ja luotettavuus kuuluvat nykyään kitaristin (ja basistinkin) työnkuvaan.
Jos soittaja kuljettaa efektipedaaliansa ja johtojansa keikasta toiseen urheilukassissa, signaalitien rakentaminen ja keikkakuntoon saaminen vaati paljon enemmän aikaa kuin se, että otetaan siististi pakattu pedaalilauta kuljetuskassista (tai kovasta laukusta) ja kytkemiseen tarvitaan enää kaksi johtoa; yksi kitaralle, toinen vahvistimeen.
Pedaalilauta myös suojaa pedaaleja ja kaapelointia rikkoontumiselta, ja samalla myös virran saaminen pedaaleihin helpottuu, kun kaikki on tukevasti asennettu omille paikoilleen.
Onneksi 2020-luvulla on saatavilla runsaasti erilaisia valmiita ratkaisuja oman pedaalilaudan rakentamiseen, jotka tekevät oman laudan kasaamisesta melko helpon.
Jos haluat tietää kaiken pedaalilaudan tuomista eduista ja pro-luokan laudan rakentamisesta, suosittelen Kimmo Aroluoman kirjoittamaa opasta.
Custom Boards -yrityksen perustaja Kimmo Aroluoma on tehnyt vuosia työtä kitarateknikkona lukuisilla kiertueilla ja festarikeikoilla maailman ympäri, sellaisten bändien kanssa kuin HIM, The Rasmus tai Hanoi Rocks. Nykyään Kimmo (ja hänen tiiminsä) keskittyy rakentamaan muusikoille huippuluokan pedaalilautoja omassa yrityksessä.
Perustietoa efektien järjestyksestä
Kitaran soittaminen on luovaa puuhaa, mikä tarkoittaa että kokeilukin on sallittua, mutta jos haluat päästä nopeasti ja vaivattomasti toimivaan efektiketjuun tämän kuvan efektijärjestys on todettu toimivaksi. Järjestys toimii myös silloin, kun käytät efektejä ilman pedaalilautaa.
Keltaisesta boksista löytyy sellaiset efektit, jotka tarvitsevat toimiakseen luotettavasti mahdollisimman puhdasta, suoraa kitarasignaalia. Seuraavaksi järjestyksessä tulevat gainiin ja sounditekstuuriin vaikuttavat säröefektit. Säröjen jälkeen löytyy tavallisesti modulaatiopedaalit. Toiseksi viimeinen lenkki ketjussa ovat volumepedaali, sekä tilaefektit. Jos on käytössä boosteri ja/tai loopperi, sen paikka on ihan signaalitien lopussa.
Custom Boardsin sivuilta löytyy myös tähän aihepiiriin hyvin laajamittainen juttu
Lue myös: Sähkökitaran äänen muokkaaminen efektien avulla
Suunnitteluvaihe
Perusteellinen suunnittelu on omiaan säästämään rahaa ja hermoja, koska riski väärän tuotteen ostamisesta laskee huomattavasti, kun on ensin saanut selkeyttä siihen mitä on tekemässä.
Efektien valinta
Mikä on tulevan pedaalilaudan tarkoitus? Onko käyttöympäristö esimerkiksi tanssibändi vai soitatko hard rockia?
Se, että jossain kaapin nurkassa lojuu vielä yksi vanha efektiloota, ei ole välttämättä riittävä perustelu siihen, että pedaali tulisi lisätään uuteen lautaan. Jokaiseen signaaliketjuun lisättyyn pedaaliin täytyy olla joku hyvä musikaalinen syy olla mukana.
Minä unelmoin pitkään psykedeelisen rokkiin sopivasta kompaktista pedaalilaudasta – sellainen, jossa on hieman Hendrix-tyylinen, mutta ei välttämättä täysin autenttinen efektiketju.
Koska “kompakti” oli minulle koko homman avainsana, valitsin mukaan Jim Dunlopin CBM95 Mini Crybaby -wah-wahin, joka mahtuu pienen kokonsa ansiosta miltei jokaiseen pedaalilautaan. Seuraavaksi tulevat kolme erilaista säröä – fuzz-tyylistä Electro-Harmonix Nano Big Muff Pi:tä, sekä saman firman Germanium 4 Big Muff Pi -nimistä tuplapedaali, josta löytyy sekä distortion- että overdrive-puoli. Viimeinen efekti ketjussa on EHX:n Small Stone -phaserpedaali. Tremoloa, kaikua ja lisäbuustausta saan itse vahvistimesta.
Välijohtojen valinta
Laadukkaisiin välijohtoihin on syytä satsata, koska heikkolaatuinen johto menee nopeammin rikki ja se voi myös syödä – etenkin perinteisten passiivimikkien – dynamiikkaa ja diskanttia. Onneksi kelpojen valmiiden välijohtojen (engl. patch cable) valikoima on nykypäivänä erittäin laaja.
Välijohtojen määrä on luonnollisesti suoraan riippuvainen pedaalien lukumäärästä. Välijohtojen pituudet taas riippuvat pedaalilaudasta ja pedaalien fyysisestä sijoituksesta laudan päällä. Plugien koko ja johdon paksuus vaikuttavat siihen kuinka lähellä eri pedaalit saa sijoitettua vierekkäin. Paksu johto ja isokokoinen plugin runko tarkoittaa automaattisesti, että kahden efektien väliin jää isompi “hajurako”.
Monissa pro-luokan pedaalilaudoissa käytetään nykyään ohuita huippulaadukkaita johtoja, joita pystyy itse leikkaamaan oikean pituiseksi, ja joihin voi itse asentaa hyvin kompakteja plugeja ruuvaamalla. Lisäksi johdot pystyy kiinnittämään lautaan samoilla muovisilla turvaklipseillä kuin virtalähteen johdot.
Efektien ja välijohtojen fyysinen järjestys
Minun tulevassa laudassa signaaliketjun neljä rasiaa on samassa järjestyksessä kuin miten signaali kulkee. Pedaalit ovat myös vain yhdessä rivissä peräkkäin. Tällaisessa laudassa voi olla samanmittaisia lyhyitä välijohtoja, koska signaali kulkee suoraviivaisesti laudan efektiketjua läpi.
Isoissa pedaalilaudoissa toisenlainen ajattelu voi toimia välillä kuitenkin paremmin. Voi olla käytännöllisempää sijoittaa ne efektit, joita käytetään/poljetaan usein päälle ja pois, alariviin ja harvemmin käytetyt pedaalit takariviin. Tällöin efektipedaalien fyysinen paikka laudassa voi olla ihan eri kuin niiden paikka signaaliketjussa. Tällaisissa ratkaisussa kannattaa ehdottomasti piirtää itselleen kytkentäkartta, jossa lukee mikä välijohto menee minne. Kun asettaa pedaalit suurin piirtein oikeihin paikkoihin pöytään, voi mitata minkä pituiset oman laudan välijohtojen täytyy olla.
Efektien ja välijohtojen mittaus
Kun kaikki pedaalit ovat suurin piirtein oikeissa paikoissa pöydän päällä, on hyvä idea ottaa kokonaisuuden pituudesta ja leveydestä mitat. Mm. näiden mittojen mukaan valitaan omalle pedaalilaudalle oikea alusta.
Sopivan laudan valinta
Sopivan lauta-alustan valinta riippuu efektikentän ulkomittojen lisäksi myös toivotusta pedaalien kiinnitystavasta. Suurin osa nykyisistä pedaalilaudoista tehdään metallista ja pedaalien kiinnitys hoidetaan liimaamalla, joko velcro-tyylisellä tavallisella tarranauhalla (lähes aina pakattu lauta-alustan mukana) tai voimakkaasti tarraavalla 3M Dual Lock -nauhalla (ostettava erikseen).
On kuitenkin olemassa myös sellaisia alustoja, joissa on erilaisilla mekanismeilla toimivia ruuvikiinnityksiä.
Virtalähteen valinta
Pedaalilautaan sopiva virtalähde valitaan laudan fyysiseen koon ja – luonnollisesti – pedaalien virrantarpeiden mukaan. Virtalähdevalikoima on nykyään erittäin laaja; on olemassa myös lauta-alustoja, joihin on asennettu jo valmiiksi laadukas virtalähde.
On siis erittäin tärkeää tarkistaa kaikista lautaan menevistä pedaaleista niiden virrantarve, liittimien napaisuus ja liittimien kokoa/tyyppiä. Virtalähteen mukana tulee yleensä kokonainen setti erilaisia virtajohtoja. Tarkista saatko mukaan tulevalla setillä oikeanlaista virtaa kaikkiin laudalle meneviin pedaaleihin, vai pitääkö ostaa vielä joku erikoisjohto lisää.
Pedaalilaudan virtalähteen tärkein tehtävä on saada häiriövapaata ja vakaata sähköä jokaiselle efektipedaalille. Virtalähteen sisällä on juuri tätä varten koko liuta pikkuisia muuntajia, jotka erottavat pedaalille menevät sähköt sekä sisään tulevasta verkkovirrasta että toisistaan. Lähdöt ovat ns. erotetut (engl. isolated output).
Koska minun tapauksessa valittu pedaalilauta on Palmerin malli Pedalbay 50S, joka on hyvin matala, siihen alle mahtuvien pro-luokan virtalähteiden määrä on hyvin pieni. En ole kuitenkaan tekemässä itselleni ammattimaista kiertue-elämää kestävää lautaa, vaan sitä kuljetetaan “siististi” autossa tai julkisilla. Lisäksi minulla on tulossa lautaan hyvin rajattu määrä efektejä, eikä myöskään digitaalisia multiefektejä, joten voin käyttää myös hieman “kevyempää” ratkaisua. Kätevän 1Spot-virtalähteen voi liittää kahdeksalla liittimellä varustettuun ketjujohtoon (engl. daisy chain cable), joka riittää minun käyttötarkoitukseen mainiosti.
Pedaalilaudan rakentaminen
Kaikki osat alkuvaiheessa
Tästä projekti lähtee liikkeelle. Kuvasta puuttuu ainoastaan sakset, joita tarvitaan tarranauhan leikkaamiseen. Muutin myös rakennusvaiheen lopussa valkoiset nippusiteet mustiin, koska ne näyttivät minusta paremmalta.
Jakkien puhdistus
Jos joku pedaali on viallinen, se kannattaa ehdottomasti laittaa huoltoon ennen kuin se asennetaan pedaalilautaan. Yksi pikkuviallinen efekti vaikuttaa suoraan koko pedaalilaudan luotettavuuteen.
Ennen pedaalien asentamista kannattaa puhdistaa efektien tulo- ja lähtöjakit, ruiskuttamalla yhdelle plugille elektroniikalle tarkoitettua puhdistusainetta (esim. PRF 7-78 Kontakt) ja laittamalla plugi sitten muutaman kerran jakin sisään ja ulos. Samalla tavalla mennään jokainen jakkiliitin läpi.
Jalkojen irrottaminen ja pohjalevyn puhdistus
Tarranauhan tai Dual Lock -nauhan liimausta varten efektipedaalin pohjalevyn on oltava tasainen ja puhdas, jotta nauhan liima pystyy tarraamaan mahdollisimman hyvin pedaaliin. Efektien kumijalat tai muut muoviset alustat täytyy siis irroittaa – joko käsipelillä tai sitten varovasti siihen sopivalla ruuvitaltalla.
Electro-Harmonix-efekteissä jalkojen irrottaminen on helppoa, koska kyseessä ovat pienet kumitassut. Monissa Boss- tai Ibanez-efekteissä pohjalevyyn on liimattu isokokoinen kumi- tai muovimatto. Näihin pedaaleihin liittyvät niksit löytyvät joko Custom Boardsin erittäin hyvistä ohjeista tai sitten voi kokeilla onneaan nettiforumeilla.
Jos haluaa olla tosi tarkkaa, viimeiset tassujen liimajäljet voi poistaa esimerkiksi PRF Label Off -aineella.
Paristot – kyllä vai ei?
Efektipedaalin oma yhdeksän voltin paristo pitäisi poistaa kaikista laudalle menevistä efekteistä, jotta paristo ei ala vanhentumisen takia vuotamaan sisältöänsä pedaaliin.
Velcron liimaus
Seuraavaksi liimataan tarranauhat efektien pohjalevyille. On tärkeää pedaalin istuvuuden kannalta, että tarranauha asettuu tasaisesti efektin pohjaan.
Palmerin Pedalbay 50S -laudassa mattomainen pörröinen puoli tarranauhasta on jo valmiiksi liimattu alustaan. Monissa muissa laudoissa tarranauhan vastapuoli täytyy myös liimata itse. Jos tähän alustaan menisi 3M:n Dual Lock, pörröiset nauhat pitäisi ensin poistaa ja liimajäljetkin siistiä, ennen Dual Lockin laittamista.
Välijohtojen kytkeminen ja efektien asennus lautaan
Koska pedaalit istuvat usein pedaalilaudassa hyvin lähellä toisiaan, seuraava pedaali kannattaa kytkeä jo lautaan asennettuun edeltäjäänsä, ennen kun uusi efekti menee laudalle. Pitkän plugin liittäminen jälkikäteen voi usein olla mahdotonta, jolloin pedaalit pitää irrottaa uudestaan laudasta.
Virtajohtojen kiinnitys lautaan klipseillä
Pedaalilauta pysyy siistinä, jos pedaalien virtajohdot syötetään efekteille pedaalilaudan alapuolelta.
Monesta soitinliikkeestä saa lauta-alustaan liimattavia turvaklipsejä, joilla on helppo toteuttaa virtajohtojen vedonpoistoa ja reititystä.
Pedaalilaudan ensimmäinen koeajo
Tässä vaiheessa on parasta kokeilla uuden pedaalilaudan toiminta kitaran ja vahvistimen kanssa. Kokeillaan onko kytkimien sijoitus sopiva (minulla on esimerkiksi kengän koko 47), meneekö kaikille efekteille virta, ja onko signaali häiriövapaa.
Tässä projektissa kaikki toimii moitteettomasti, mutta jos sinulla on ongelmia löydät varmasti ratkaisun Custom Boardsin rakentajan oppaasta.
Välijohtojen kiinnitys lautaan nippusiteillä
Koska käytin tässä laudassa valmiita MXR-välijohtoja, joissa on suhteellisen paksut johdot ja pitkät jakkien rungot, välijohtojen kiinnittäminen lautaan pienillä turvaklipseillä ei tuntunut luontevalta. Valitsin siis nippusiteet tähän hommaan.
Idea on pitää välijohdot kevyesti paikoillaan, etteivät ne päädy käytössä kengän ja kytkimen väliin. Nippusiteet vedetään tässä vain hyvin kevyesti kiinni. Ei ole tarkoitus, että nippuside leikkaa välijohdosta eristyksen rikki.
Ohuita välijohtoja – esimerkiksi itsetehtyjä johtoja ruuvattavilla plugeilla – pystyy usein jopa viemään pedaalilaudan alle, ja ne voi kiinnittää sähköjohtojen tavoin turvaklipseillä.
Kirjoittaja: Martin Berka
Lue myös: Särön sävyt – Distortion
Lue myös: Kaikki wah-wah-pedaaleista
