Teknologian kehittyessä uudet innovaatiot vyöryvät myös kitaransoiton maailmaan. Itse soitinten pysyessä suhteellisen perinteisessä formaatissa niin samaa ei voida sanoa vahvistimien evoluutiosta. Sähkökitaran ääntä on vahvistettu noin sadan vuoden ajan ja tänä aikana vahvistimen olomuoto on kokenut rajun muutoksen.
Varhaisimmat vahvistimet olivat 20-luvun lopulla erilaisia modifikaatioita elokuvateattereissa käytetyistä PA-laitteistoista pienennetyssä koossa. Niissä oli monenmoisia ongelmia toimivuuden suhteen mutta pian erinäiset parannellut versiot alkoivat 30-luvun taitteessa yleistyä.
Siitä lähtien vahvistimet ovat parantuneet huomattavalla kehitysnopeudella. Niistä on tullut tehokkaampia, pienempiä sekä monipuolisempia puhumattakaan äänenlaadun parantumisesta. Monet nykyvahvistimet sisältävät monia sisäänrakennettuja äänenmuokkausefektejä kuten kaiun ja särön. Myös muita integroituja efektejä löytyy monista vahvistinmalleista kuten delay, tremolo ja chorus.
Voit lukea lisää kitaraefektien maailmasta aikaisemmasta blogistani.
Viime vuosikymmenten aikana vahvistimet on jaettu karkeasti kahteen eri kategoriaan: putkivahvistimiin sekä transistorivahvistimiin. Putkivahvistimet ja transistorivahvistimet saavat nimensä vahvistukseen käytettävän komponentin mukaan.
Putkivahvistin
Putkivahvistin on elektroninen vahvistin joka käyttää elektroniputkia vahvistaakseen kitaran signaalia. Se on vahvistinmalleista vanhin ja ennen patentoitujen kitaravahvistinten aikakautta on putkiradioita niinikään käytetty kitaravahvistimina. Putkivahvistimissa on lämmin sointi sekä herkkä dynamiikka.
Aiemmin putkivahvistimet ovat olleet äänekkäitä mutta nykyään niitä saa kompakteina versioina, jotka soveltuvat hyvin kotisoittoon. Oleellista näissä vahvistimissa on niiden tuottama sointi, joka on tunnistettava ja reagoi herkästi soittajan soittotyyliin. Tyypillisiä putkivahvistinmerkkejä ovat mm. Fender and Marshall.
Transistorivahvistin
Transistori-kitaravahvistimessa pääteasteen vahvistus toteutetaan transistorilla. Kyse on siis putken rinnalla kulkevasta vahvistusteknologiasta, joka yleistyi kitaravahvistimissa 80-luvulla. Transistorivahvistimet ovat nykyään hyvin monipuolinen ryhmä kitaravahvistimia. Ne ovat kevyitä, niistä löytyy paljon efektejä kitaran harjoittelua inspiroimaan ja osaa pystyy käyttämään myös paristoilla.
Usein transistorivahvistimet ovat myös edullisempia putkivahvistimiin verrattuina, jonka vuoksi ne ovat usein hyvä valinta aloittelijalle. Joitain transistorivahvistinten valmistajia ovat mm. Laney ja Ibanez.
Digitaaliset vahvistimet
Edellä esitettyjen vahvistinmallien rinnalle on viime vuosikymmeninä yleistyneet erilaiset digitaaliset vahvistimet. Ne sisältävät pieneen kokoon pakattuna suuren määrän erilaisia saundeja ja äänenmuokkausefektejä. Digitaalinen vahvistin saattaa olla combo-muodossa, jolloin samaan yksikössä on vahvistin- sekä kaiutinosat. Mm. Line6-valmistaa tällaisia yksiköitä ja ne sopivat erinomaisesti kotisoittoon.
Samalta yhtiöltä löytyy myös erillisiä vahvistin yksiköitä, jotka voi kytkeä kaiuttimeen, PA-laitteistoon tai korvakuulokkeisiin. Ne ovat hyvin kompakteja reppukokoisia laitteita, jotka kattavat huikean määrän erilaisia saundeja.
Moni kitaristi vastustaa pitkälti tunnesyistä moderneja digitaalisia vahvistimia. Vielä muutamia vuosia sitten niiden saundi olikin hyvin erilainen perinteisiin putkivahvistimiin verrattuna. Kuitenkin teknologian kehittyessä ovat nykyaikaiset digitaaliset vahvistimet erittäin varteenotettavia malleja perinteisten rinnalla. Ne tarjoavat huomattavasti laajemman saundivalikoiman kompaktissa koossa. Ne soveltuvat loistavasti myös kotiäänittämiseen, sillä digitaalisen vahvistimen voi helposti liittää tietokoneen äänikorttiin, jota kautta voi soittaa suoraan äänitysohjelmaan.
Yhä useampi kiertävä muusikko käyttää äänenvahvistamiseen digitaalista vahvistinta. Nykyaikaiset prosessorit ovat niin tehokkaita ja äänisuunnittelu pitkälle vietyä, että on vaikea erottaa mallintavaa digitaalista ääntä putkivahvistimen äänestä.
Kenties tunnetuimmat ja laadukkaat vahvistinmerkit tällä saralla ovat Fractal Audion Axe-FX, Kemper ja DV Mark. Tunnettuja digitaalisten vahvistinten käyttäjiä ovat mm. legendaarinen Frank Gambale sekä Michael Angelo Batio. Modernia ja progreessiivsta musiikkia soittava Periphery-yhtye käyttää mtös näitä vahvistimia.
Teimme Periphery-yhtyeen kitaristin Misha Mansoorin kanssa haastettlun, muutama tovi sitten, jossa hän kertoo mm. digitaalisista vahvistimista. Lunasta ilmainen kokeilu ja katso haastis!
Kuuluisat kitaristit Steve Vai ja John Petrucci käyttävät myös digitaalisia vahvistimia kitarasaundin efektoimiseen. Niistä löytyy kaikki mahdolliset äänenmuokkausmahdollisuudet ja tämän ansiosta ne tekevät kiertävän muusikon elämästä huomattavasti helpompaa kun soittajan ei tarvitse erikseen liikutella lukemattomia efektipedaaleita sekä niiden liittyä piuhoja ja muuta elektroniikkaa.
Mallintavat vahvistimet
Osasta digitaalisista vahvistimista käytetään myös nimitystä mallintava vahvistin. Nämä vahvistimet pystyvät mallintamaan tunnettujen vahvistinten tuottamaa ääntä. Sen on mahdollistanut ennen kaikkea laitteiden prosessointitehon kasvu ja jatkuasti kehittyvät algoritmit. Vahvistinmallinnuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä tekniikkaa, jonka avulla haluttujen putkivahvistimien sointeja pyritään jäljittelemään analogisin ja digitaalisin keinoin.
Mikroprosessoriteknologian avulla digitaalisten sisäänrakennettujen tehosteiden käyttö kitaravahvistimissa tuottaa lukuisia erilaisia sointeja ja ääniä, jotka simuloivat useiden putkivahvistimien ja erikokoisten kaiutinkaappien ääntä, kaikki käyttäen samaa vahvistinta ja kaiutinta. Tämän vuoksi näitä kutsutaan mallintamisvahvistimiksi, ja ne voidaan ohjelmoida simuloiduilla tunnusomaisilla sävyillä erilaisille olemassa oleville vahvistinmalleille (ja kaiutinkoteloille – jopa mikrofonityypille tai sijoittelulle) tai ohjelmoida oman maun mukaisesti. Monet tämäntyyppiset vahvistimet voidaan ohjelmoida myös USB- yhteyden kautta kotitietokoneeseen tai kannettavaan tietokoneeseen ja ovat käytössä kotiäänittämisen lisäksi myös ammattimuusikoilla.
Digitaalinen signaalinkäsittely
Teknologian kehittyessä on viime aikoina yleistyneet ns. ladattavat sovellusmuotoiset vahvistinmallintajat ja plugarit. Käytännössä tämä tarkoittaa hyväsointisten ohjelmistojen käyttämistä äänen vahvistamiseen, joita voi ostaa ja ladata internetistä. Tällaisia ohjelmistoja on mahdollista käyttää jopa älypuhelimen kautta.
Täältä voi tutustua ilmaisiin vahvistinsovelluksiin.
Digitaalinen signaalinkäsittely (eng. digital signal processing) on digitaalisessa
muodossa olevien signaalien käsittelyä laskennallisin menetelmin. Analoginen
audiosignaali muunnetaan analogi-digitaali- eli A/D-muuntimen (eng. analog/digital
converter) avulla digitaalisiksi lukuarvoiksi ja diskreettiaikaiseksi.
Diskreettiaikaista digitaalista signaalia voidaan tämän jälkeen muokata eli suodattaa halutulla tavalla. Suodatuksen jälkeen signaali muunnetaan takaisin analogiseen muotoon digitaalianalogi- eli D/A-muuntimen avulla.
Myös moni digitaalinen musiikin tallennusohjelma kuten Logic X Pro sisältää varsin käyttökelpoisia mallintavia kitaravahvistimia plug-in-muodossa. Ne jäljittelevät erilaisia vahvistin-, kaiutin- sekä mikrofonimalleja eikä näin ollen fyysistä kaiuttimen “mikittämistä” tarvita.
Musiikkiohjelmistojen plug-init (digitaaliset liitännäiset) kitaralle
Erinäiset musiikkiohjelmistot ovat alkaneet kehitellä ladattavia ohjelmistoja, jotka jäljittelevät fyysisiä kitaravahvistimia tai pyrkivät korvaamaan sellaisen. Niiden laatu on hämmästyttävän korkealla tasolla ja mallinnusmekanismit ovat niin tasokkaita, että monessa vertailussa on äärimmäisen vaikeaa erottaa digitaalisesti mallinnettu saundi autenttisesta.
Neural DSP
Neural DSP on yksi näistä valmistajista, jotka tuottavat korkean profiilin mallinnuksia kotikoneille. Heillä on lukuisia “artistipaketteja”, jotka on suunniteltu yhdessä maineikkaitten kitaristien kanssa ja julkaistu heidän nimensä alla. Yksi tällainen artistipaketti sisältää lukuisia erilaisia saundivariaatioita aina cleaneista saundeista erilaisiin särötettyihin saundeihin. Ne ovat hyvin pitkälti valmiita käytettäväksi sellaisenaan mutta optimointimahdollisuudet ovat hyvin monipuoliset mikäli saundeja haluaa itse muokata.
Nämä saundipaketit toimivat ns. stand-alone versioinakin, jolloin saundien pyörittämiseen ei tarvita studio-ohjelmistoa. Niiden kautta ei ole välttämätöntä hankkia lainkaan perinteistä vahvistinta vaan saundit voi ladata kotikoneelle, josta äänen voi ohjata kaiuttimiin tai korvakuulokkeisiin.
Toki ne voi myös avata studio-ohjelmiston kautta, jolloin niitä voi käyttää esimerkiksi äänittäessä ja Neuralin kaltaiset innovaatiot tekevät nykyäänittämisestä hyvin helppoa ja korkealaatuista. Etenkin kitaran äänittämiseen ei välttämättä tarvita perinteistä studiota vaan on täysin mahdollista äänittää julkaisulaatuista materiaalia kotioloissa.
Tämän kaltaiset ohjelmistot tekevät myös esiintyvän muusikon arjesta helpompaa. On mahdollista käyttää Neural DSP:n kaltaista ohjelmistoa äänilähteenä ja jakaa signaali PA-laitteistoon. Ohjelman ohjaukseen voi käyttää esimerkiksi kannettavaa tietokonetta. Tällöin kitaristi tarvitsee vain kitaran, tietokoneen ja äänikortin, johon kitara kytketään kiinni.
JST – Joey Sturgis Tones
Myös JST – Joey Sturgis Tones valmistaa mallintavia ja digitaalisia plugineja, jotka Neuralin tapaan mahdollistavat huipputasoiset kitarasaundit tietokoneen kautta. JST tarjoaa niinikään kuuluisien artistien nimien alla erilaisia saundipaketteja, jotka sisältävät useamman erilaiset kitarasaundin.
Kitarasaundien lisäksi JST tarjoaa virtuaalisille rummuille erittäin laadukkaita saundipaketteja, jolloin on mahdollista ohjelmoida kotioloissa hyvin realistisen kuuloisia rumpuraitoja. Nykyään nämä pluginit kattavat suuren alan soittamista ja äänittämistä helpottavia ratkaisuja aina musiikin miksaukseen saakka.
JST tarjoaa myös ns. presettejä, eli valmiiksi suunniteltuja saundikokonaisuuksia käytettäväksi edellä esitetyillä Axe-FX:llä tai Kemperillä. Tällöin saundimaailma on pykälän fyysisempi kun Axe-FX. Näissä äänen muokkaaminen reaaliajassa on esimerkiksi livetilanteessa hieman nopeampaa kuin tietokoneen kautta plugien kanssa. Mutta niihinkin on olemassa ulkoisia kontrollereita, jolloin ääntä voi muokata perinteisillä laittiapedaaleilla.
Digitaalisten vahvistinten hyödyt
Keskeisimmät hyödyt digitaalisissa vahvistimissa ovat helppous, nopeus,
monipuolisuus, kompaktius, kannettavuus ja edullisuus. Mallintavat laitteet
helpottavat ja nopeuttavat työskentelyä niin harjoitellessa, säveltäessä kuin live- ja
äänitystilanteessakin.
Omaan kokemukseeni perustuen arvostan suuresti myös sitä, että saundini on sama jokaisella keikallani. Olen käyttänyt jo vuosia keikkaillessani DV Markin Multiamppia, joka on digitaalinen vahvistinyksikkö. Olen ohjelmoinut vahvistimeen loistavat saundit, jotka on suunniteltu soittamani musiikin sekä ohjelmiston näkökulmasta.
Oheisessa videossa esittelen omat soittokamani enne keikkaa. Käyn nopeasti myös läpi tämän blogin aihetta.
Ennen keikkailin perinteisen putkivahvistinnupin ja kaapin sekä lukuisten pedaalien kanssa. Silloin laitteiden siirtelyssä oli suuri työ ja vaiva. Suurimpana haittana koin saundin hienoisen vaihtelun keikkapaikasta riippuen. Saundiin vaikutti paljon keikkatilan- ja paikan ominaisuudet, lavalla käytettävän monitorin ominaisuudet ja mm. kitarakaapin mikittämiseen käytettyjen mikrofonien ominaisuudet.
Toisinaan saundi oli hyvinkin häiritsevä ja toisinaan taas erittäin miellyttävä.
Nykyään keikkaillessani digitaalisen vahvistimen kanssa ensinnäkin perinteinen roudaaminen on helpottunut valtavasti. Vahvistin reppuun ja kitara kassiin ja menoksi. Tämän lisäksi kun perinteistä kitarakaapin mikittämistä ei tarvita koska kytken vahvistimeni suoraan PA-laitteistoon on saundi joka ilta sama. Tämä tekee soittokokemuksesta miellyttävän ja tiedän mitä on tulossa saundin puolesta.
Vertailu digitaalisten ja perinteisten vahvistimien välillä on tietyssä mielessä turhaa. Ne ovat kaksi eri asiaa, joiden ei ole tarkoitus ollakaan samoja asioita. Ne eivät uhkaa toisiaan ja kukin voi valita itselleen mieleisen vaihtoehdon ja teknologian kehittyessä vaihtoehtoja on useampia, joilla kaikilla on lopulta yksi tarkoitus: palvella musiikkia.
-Samuli
