Tässä blogissa käydään esimerkin kautta läpi, kuinka luoda tavoitteellinen treenikalenteri itselleen. Kirjoituksen lopusta löydät valmiiksi täytetyn treenikalenterin, jonka avulla saat harjoituskappaleen tehokkaasti haltuun.
Harjoittelun on toki aina syytä olla tavoitteellista mutta toisinaan se saattaa olla enemmänkin ylläpitävää tai ns. yleistä treeniä, joka tukee esimerkiksi teknistä osaamista. Tällöin harjoittelussa saman asian toistaminen on avainasemassa, jonka tarkoituksena on saada asia lihasmuistiin ja ylläpitää sen soittamisessa vaadittavaa hermotusta sekä motoriikkaa. Tällöin treenisuunnitelma rakennetaan tämän asian ympärille, eikä se tähtää niinkään konreettisen kappaleen hallitsemiseen.
Sen sijaan mikäli tavoitteena on opetella jonkin tietty kappale, rakennetaan treenisuunnitelma tukemaan tätä tavoitetta. Kun harjoittelu on suunniteltua ja valmiiksi miettittyä saavutetaan tavoitteet nopeasti ja määrätietoisesti.
Otetaan harjoitteluesimerkiksi Oasis-yhtyeen Wonderwall kappale.
Kappaleen harjoittelua selkeyttää ymmärys kappaleen rakenteesta. Suurin osa etenkin kaupallisesti menestyneistä hiteistä käsittää muutaman eri osion, joita toistetaan useamman kerran laulun aikana.
Ohessa on Wonderwallin rakenne:
Intro: Em7 G / Dsus4 A7sus4 x 4
Verse:
Em7 / G / Dsus4 A7 sus4 x 4
Em7 / G / Dsus4 A7 sus4 x 4
Bridge
C D / Em x 2
C D / G D-F# Em A /
Chorus
C Em G Em x 4
Verse 3
Bridge
Chorus x 4
Kappaleen rakenne on hyvin yksinkertainen ja selkeä. Alun intron jälkeen tulee säkeistö, väliosa sekä kertosäe. Tämän jälkeen sama kaava toistetaan. Introssa on sama sointukierto kuin säkeistössä, joten rakenteellisesti meillä on harjoiteltavana kolme eri osiota. Tarkastellaan seuraavaksi mitä nämä osiot sisältävät.
Intro – analyysi
Kitaraa soitettaessa harjoiteltavaa asiaa tulee tarkastella kahdesta eri näkökulmasta. Nämä on ovat oikean sekä vasemman käden rooli kyseisessä kuviossa. Toisin sanoen tämä tarkoittaa sointuotteiden muodostamista sekä niiden komppaamista toisella kädellä.
Introssa samaten kuin kappaleen säkeistössäkin (versessä) soitetaan neljää eri sointua.
Aluksi nämä soinnut on hyvä käydä läpi yksitellen ja miettiä tarkoin niiden sormitus. Pyri heti alusta saakka selkeyttämään mitä sormia käytät mitäkin säveltä varten. Mikäli sormitus vaihtuu koko ajan tällöin myös soinnun oppiminen hidastuu.
Kun olet tutustunut kuhunkin sointuun huomaat, että niissä kaikissa on käytössä ohuimmalla e-kielellä sama sävel 3. nauhalta, eli g-sävel. Toisinaan sointukuviossa saatetaan tällä tavalla sitoa kaikki soinnut yhteen samalla sävelellä, joka tulee pitää kokoajan pohjaan painettuna samalla sormella. Tässä tapauksessa se painetaan pikkurillillä, joka myös määrittää muiden sormien käytön.
Kappaleen osiot otetaan haltuun yksitellen kolmella eri askeleella:
1. yksittäisen soinnun haltuunotto
2. sointujen vaihtaminen
3. komppikuvion haltuunotto
Sointujen harjoittelu
Harjoittele sointuja yksitellen niin kauan kunnes ne tuntuvat tutuilta. Pyri siihen, että saat muodostettua ne nopeasti ja pystyt visualisoimaan ne mielessäsi. Kun saat soinnnun muodon piirrettyä mieleesi saat sen tällöin myös tuotua käytäntöön vaivattomasti. Sointu on ns. hallussa kun sormet hakeutuvat automaattisesti oikeille paikoilleen heti kun muodostat soinnun kuvan mieleesi. Sovella tätä metodia kappaleen jokaisen osion harjoitteluun.
Kun yksittäiset soinnut ovat hallussa on seuraavan treeniaskeleen vuoro. Nyt soinnut on tarjoitus saada vaihdettua tietyn ajan sisällä. Tässä osiossa sointuja on tahtia kohden kaksi, eli kukin sointu kestää kahden iskun ajan. Unohdetaan vielä tässä kohtaa kappaleen komppirytmi vaan keskitytään vain sointujen vaihtamiseen oikeaan aikaan.
Sointujen vaihtaminen
Tämäkin vaihe on hyvä tehdä palasissa, joten keskitytään aluksi vain kahden peräkkäisen soinnun vaihtamiseen. Otetaan siis työn alle Em7 ja G soinnut. Tarkastele aluksi kuinka näiden sointujen vaihtaminen tapahtuu sormituksen osalta. Keskity kunkin sormen liikkeeseen niin, että olet tietoinen siitä mihin niiden kuuluu asettua jo ennen kuin sointu on vaihtunut. Pyri pitämään sormien liikerata mahdollisimman pienenä niin ettei turhaa liikettä synny. Tämä helpottaa soittamista pitkällä tähtäimellä kun soittaminen on mahdollisimman vaivatonta.
Kun sormien liikeradat ovat selvillä voit alkaa soveltamaan niiden vaihtamista rytmiin. Voit ottaa avuksesi metronomin tai rumpukoneen ja asettaa tempon hyvin hitaaksi kuten 60 bpm tai hitaammaksikin. Kukin sointu tulisi siis soida kahden iskun ajan ja tärkeintä olisi, että sointu vaihtuu ajallaan. Jotta soinnun vaihtamisessa ei tule kiire, voit tinkiä edellisen soinnun kestosta, jotta seuraava vaihtuu oikealla tahdin kohdalla.
Rytmisoiton harjoittelua sointupareilla
Voit esimerksi soittaa Em7 soinnun tahdin ensimmäisellä iskulla ja lähteä vaihtamaan sitä G:hen tahdin toisella iskulla. Soita G kolmannella iskulla ja lähde vaihtamaan sointua takaisin Em7:aan tahdin neljännellä iskulla.
Kun näiden sointujen vaihteleminen sujuu virheettä voit siirtyä seuraavaan sointupariin, joka on G ja Dsus4. Sovella tähän samaa harjoittelumetodia, joka käytiin edellä läpi. Tämän jälkeen seuraa seuraava sointupari, joka on Dsus4 sekä A7sus4. Lopulta seuraa vielä sointukierron viimeinen sointupari, joka on sen viimeinen sekä ensimmäinen sointu eli A7sus4 sekä Em7.
Kun saat soitettua kunkin sointuparin sujuvasti niin, että sormien liikeradat ovat löytyneet ja soinnut vaihtuvat ajallaan voit alkaa harjoittelemaan koko sointukiertoa. Voit aluksi pyrkiä soittamaan sointukierron kerran läpi virheettä. Tämän jälkeen voit pyrkiä kahteen kertaan ja lopulta neljään.
Komppaus
Kun sointujen soitto sujuu virheettä sekä mahdollisimman vaivattomasti aletaan harjoittelemaan varsinaista komppikuviota. Komppaaminen tehdään tässä tapauksessa plektraa käyttäen. Tärkein yleissääntö plektralla komppaamiseen on plektrakäden edestakainen liike. Mikäli soitamme tasaisia 16-osanuotteja komppaamalla tulee neljän nuotin sarjasta ensimmäinen sekä kolmas isku alaslyönneille ja toinen sekä neljäs isku ylöslyönneille.
Kun tarkastelemme sointukierron rytmipuolta niin huomaamme sen olevan melko monimutkainen. Toisinaan levytetyissäkin kappaleissa saattaa olla sattumanvaraisuutta ja eritoten komppien rytmit saattavat hieman varioutua eri osien välillä. Toisinaan taas rytmillä on hyvin suuri rooli kokonaiskuvassa ja se on toistettava alkuperäisen mukaisesti.
Tässä tapauksessa se on jotain näiden kahden tapauksen välistä. Rytmi sallii pienet muutokset mutta sen on oltava pääpiirteittäin samanlainen tai kuulokuva alkaa liikaa muuttumaan.
Paina sointukierron rytmi aluksi mieleen. Sitä voi harjoitella ilman kitaraakin; kun pystyt toistamaan rytmin esimerkiksi lausumalla tai pöytään naputtamalla voit sen siirtää myös kitaraan helposti. Voit myös harjoitella sitä sammutetuilla kielillä tai vain yhtä sointua käyttäen. Kiinnitä huomiota plektraniskuihin ja siihen, että kuvio pysyy koko ajan samana. Tahti alkaa aina alaslyönnillä, joka myös pitää sinut kartalla siinä, pysyykö kuvio hallussa. Soita 8-osanuotit alaslyönneillä ja 16-osat edestakaisella komppamisella. Voit myös tarkastella omaa komppaamistasi peilin edessä, jolloin voit helposti havaita, tekeekö komppikäsi tasaista ylös-alas-liikettä.
Bridge (väliosa)-osio
Voit soveltaa kappaleen jokaiseen osaan edelläesitettyä kolmivaiheista treenausta. Ota aluksi yksittäiset soinnut haltuun ja tämän jälkeen sointuparien kautta koko sointukierto. Lopulta tutustu kompin rytmiin ja sovella se sointukiertoon.
Bridgen kolme ensimmäistä riviä käsittävät saman rytmin vaikka soinnut hieman muuttuvatkin. Kahdella ensimmäisellä rivillä sointukierto on sama eli Cadd9, Dsus4 ja Em7.
Kolmannella rivillä ensimmäinen tahti on sama kuin aiemmin mutta Em7:n tilalle soitetaan G-sointu, jonka bassosävel liikkuu.
Neljäs rivi on samaa A7sus4-sointua, jonka kummassakin tahdissa on sama kompin rytmi.
Chorus
Kappaleen kertosäe (chorus) sisältää samoja sointuja kuin aiemmatkin osat ja samalla rytmillä soitettuna kuin bridgekin. Tässä kohtaa sointujen ja kompin ollessa tuttuja saat varmasti tämän kappaleen viimeisen osan nopeasti haltuun.
Ohessa on vielä esimerkinomaisesti täytetty treenisuunnitelma, jonka avulla saat kappaleen nopeasti haltuun. Asioiden oppimisnopeuteen vaikuttaa aina harjoittelun laatu ja määrä. Mitä enemmän harjoittelet sitä paremmaksi tulet ja opit nopeammin uusia asioita.
Treenikalenteri on täytetty sillä oletuksella, että sinulla noin vartin verran treeniaikaa viidelle päivälle viikossa. Kalenteri on kolme viikkoa.
-Samuli
