Tässä kirjoituksessa esittelen keinon hyödyntää kitaran avoimia kieliä soittolinjoissa. Se tuo soittoon uudenlaista väriä ja tätä metodia on pitkään hyödynnetty esimerkiksi country-maailmassa. Avoimessa kielissä on usein hieman kirkkaampi sointi kuin otelaudalta painetussa sävelessä ja niiden avulla voidaan myös saada äänet soimaan päällekkäin melodioiden aikana. Joissain tapauksissa vapaan kielen käyttö myös helpottaa soittoa kun säveltä ei tarvitse erikseen otelaudalta painaa.
Vaikkakin tämäntyyppistä soittoa onkin kuultu jo pitkään juurikin countrymusiikissa voi tätä konseptia hyödyntää mihin tahansa musiikintyyliin. Niiden avulla voi myös luoda laajoja intervallisia hyppyjä, joiden soittaminen vain painettuja säveliä käyttäen saattaisi olla huomattavan haastavaa. Esittelen tässä blogissa kolme erilaista likkiä, jotka demonstroivat joitain tämän tekniikan käyttömahdollisuuksia.
1. Pentatoninen asteikko
Ensimmäisessä harjoituksessa sovelletaan avoimia kieliä Am-pentatoniseen asteikkoon. Soitamme otelaudalla perusasemasta asteikon tunnetulla kaksi-säveltä-per-kieli-formaatilla. Jokainen kieli aloitetaan soittamalla kyseinen kieli avoimena, jonka jälkeen soitetaan pentatonisen asteikon sävelet kyseiseltä kieleltä. Voit soveltaa tähän esimerkiksi legatotekniikkaa ja soittaa kuvion myös laskeutuvana versiona.
Jos pentatoninen asteikko on tuntematon, suosittelen tutustumaan tähän Rockwayn mainioon kurssiin: Pentatoninen asteikko.
Huomioi myös harjoituksen rytmiikka; vaikkakin siinä soitetaan kieltä kohti kolme säveltä, rytmitetään se silti kahdeksasosanuoteiksi, eli soitetaan kaksi säveltä tahdin iskua kohden. Tämä on tyypillistä polyrytmiikkaa, johon voit käsitteenä tutustua enemmän tästä kirjoituksesta:
Voit myös soveltaa tätä samaa ideaa mihin tahansa asteikoon, jonka sävelistöön kuuluvat myös avoimet kielet. Näitä ovat esimerkiksi Am-, C-, G-, Em- ja D-sävellajit.
2. Nouseva C-duuri
Toisessa harjoituksessa sovelletaan avoimia kieliä hieman enemmän melodiakulkuun kuin ensimmäisessä esimerkissä. Tässä treenissä soitetaan neljän nuotin sarjoja, joista ensimmäinen ja viimeinen sävel ovat avoimia kieliä. Tähän harjoitukseen on hyvä soveltaa hybridipikkausta, jossa ensimmäinen sävel soitetaan plektran alaslyönnillä, kaksi seuraavaa hammer-oneilla ja viimeinen plektrakäden keskisormella. Se helpottaa kielihyppyjen soittamista kun plektran ei tarvitse hyppiä kieleltä toiselle. Tämä harjoitus etenee C-duuri sävellajissa.
3. Laskeutuva C-duuri
Viimeisessä harjoituksessa soitetaan laskeutuva kuvio C-duuri sävellajissa. Tähänkin kuvioon soveltuu loistavasti hybridipikkaus mutta toki voit käyttää muitakin soittotekniikoita.
Tässäkin kuviossa soitetaan kolmen nuotin sarjoja, jotka rytmitetään 8-osanuoteiksi. Soita ensimmäinen sävel plektran alaslyönnillä, toinen pull-offilla ja viimeinen sävel, joka on avoin kieli plektrakäden keskisormella.
Voit antaa avoimien kielten soida muiden sävelten aikana, jolloin siitä muodostuu hieman lapsteel-kitaralle ominainen saundi.
Voit soveltaa näitä ideoita omaan soittoosi ja sitä kautta kehittää uudnelaisia ideoita melodiseen soittoosi.
-Samuli
Lisää kommentti