Arpeggiot eli murretut soinnut ovat paitsi hienon kuuloisia myös oivallisia harjoituksia kitaristille. Arpeggiossa soitetaan minkä tahansa soinnun sävelet yksitellen eikä yhdellä lyönnillä samanaikaisesti. Teknisesti katsottuna arpeggio voidaan soittaa monilla eri soittotekniikoilla, kuten sorminäppäillen, tappingilla, sweepillä tai vaikkapa plektralla vain erikseen pikaten.
Esittelen tässä kirjoituksessa muutaman erittäin hyvän harjoituksen legendaarisen Steve Morsen tuotannosta, jotka ovat mainioita soittotekniikan parantamiseen.
Tällä Erkka Korhosen videokurssillamme voit tutustua arpeggioiden soittamiseen kitaralla. Kurssilla on yli 30 opetusvideota:
Kuka Steve Morse?
Steve Morse on amerikkalainen kitaristi, joka on varmasti parhaiten tunnettu maineikkaan Deep Purple yhtyeen soolokitaristina. Jo ennen Deep Purpleen liittymistä mainetta karttui mm. fuusiosävytteistä kantria soittavassa Dixie Dregsissä ja omalla soolotuotannollaan.
Kitaristina Morse on valtavan monipuolinen. Hän soittaa autenttista klassista musiikkia siihen kuuluvalla sorminäppäilytekniikkalla, kantria täysin tyylipuhtaasti sekä rockia ja muitakin tyylejä suvereenisti.
Niinkuin muillakin kitaristeilla tyyliseikkojen lisäksi Morsella on myös ominainen tapa soittaa kitaraa teknisessä mielessä. Karrikoidusti sanottuna siinä missä Frank Gambale tunnetaan mestarillisena sweeppaajana, Eddie Van Halen tappingistaan, Joe Satriani legatotekniikastaan niin Morse luottaa vuoropikkauksen voimaan.
Steve todellakin soittaa lähes kaiken plektralla pikaten ja erityisen hämmästyttävää tämä on nimenomaan arpeggioiden kohdalla.
Arpeggioiden pikkaus
Usein arpeggiot jakautuvat kitaralla soitettuna niin, että yhtä kieltä kohden soitetaan yksi sävel. Juuri tätä ilmiötä varten on kehitetty sweeppikkaus, jossa soitetaan samansuuntaisella yhtenäisellä plektraniskulla useampi kieli.
Tällä kurssilla tutustuaan mm. sweeppikkauksen saloihin:
Matias Kupiaisen tekniikkakoulu
Toisin kuin sweepissä, vuoropikatessa soitetaan joka toinen sävel plektran alas- ja joka toinen ylöslyönnillä. Näin plektra liikkuu edestakaisin tasaisella liikkellä ja se onkin tehokkain tapa soittaa moni asia. Arpeggioiden tapauksessa kuitenkin säveliä ollessa vain yksi tai muutama kieltä kohden vuoropikatessa syntyy tällöin monia ilmiöitä.
Huomattavin näistä on nopea kielten vaihtuminen, joka helposti sotkee plektran edestakaisen liikkeen. Kielen vaihdon yhteydessä törmäämme myös ilmiöön, jota kutsutaan kielten sisällä tai ulkona pikkaamiseksi.
Lue lisää: Tutustu tästä kirjoituksesta perusteellisesti kielten sisällä ja ulkona pikkaamiseen.
Vaikkakin monessa tapauksessa arpeggioiden soittaminen on loogisinta sweeppikaten ovat ne hyvä hallita myös vuoropikaten. Tällä tekniikalla voit saada arpeggioihin enemmän artikulaatiota sekä rytmistä hallintaa sekä se kehittää pikkaustasi sekä kahden käden välistä synkronisaatiota entisestään.
“My Personal Picking Exercise” -Steve Morse
Esittelen ohessa otteen Steve Morsen itselleen kehittämästä plektraharjoituksesta. Hänen omien sanojensa mukaan sen tarkoitus oli auttaa häntä pitämään taitojaan yllä muiden taitavien kitaristien keskuudessa. Harjoitus on hyvin musikaalisen kuuloinen ja siinä on klassiseen musiikkiin viittaavia sävyjä, joka onkin Morsella hyvin hallussa.
Soita kukin sävel omalla sormellaan vain yhden sävelen soidessa kerrallaan. Nuottikuvassa on nuottien alle tai päälle merkitty pienillä numeroilla sormitus, jolla harjoitus on paras soittaa. 1 on etusormi, 2 keskisormi, 3 nimetön ja 4 pikkurilli. Käytössä on koko ajan vuoropikkaus alkaen plektran alaslyönnillä. Harjoittele kukin tahti erikseen hyvin tarkasti niin, että pidät koko ajan saman sormituksen ja aloitat kunkin tahdin alaslyönnillä.
Soita harjoitus aluksi hyvin hitaasti ja nosta tempoa vasta kun se tuntuu helpolta ja osaat soitettavan alueen ulkoa.
Tumeni Notes -kappaleen esimerkki
Toinen esimerkki on kappaleesta Tumeni Notes, joka on Steve Morsen soolotuotantoa. Kappaleen intro on klassinen plektraharjoitus monen kitaristin keskuudessa ja se on edelleen suurimmalle osalle soittajista erittäin haastava kuvio hallita tavoitetempossa.
Aloita hitaasti!
Tämäkin melodia soitetaan käyttäen arpeggioita ja vuoropikkausta. Se on soitettu hyvin tarkasti ja kevyellä demppauksella eli kielten sammutuksella.
Kappale alkaa lyhyellä kohotahdilla, jossa on neljä säveltä. Huomioi triolirytmi, jossa soitetaan yhtä tahdin iskua kohden kolme säveltä. Tämä tarkoittaa teknisesti sitä, että joka toinen kolmen nuotin sarja alkaa plektran alaslyönnillä ja joka toinen sarja ylöslyönnillä.
Käytössä on enimmäkseen kolme ohuinta kieltä käsittävä arpeggio, joka vaihtuu kahdessa ensimmäisessä tahdissa kuuden sävelen välein.
Ota siis haltuun erillisenä yksikkönä ensimmäisen kokonaisen tahdin kuusi ensimmäistä säveltä. Tämä muodostaa patternin, joka toistuu useaan otteeseen kappaleen aikana. Kun halitset tämän patternin on sitä helpompi myöhemmin soveltaa muihin sormituksiin.
Näillä harjoituksilla varmasti haastat pikkauksesi antaen sille uutta puhtia ja valmiudet selviytyä haastavista musiikilisista tilanteista. Hyviä treenihetkiä!
-Samuli
