Tässä blogissa käymme läpi sitä, miten suunnitella kitaransoiton harjoittelu, luoda itselleen treenikalenteri sekä pitää motivaatio yllä soittamista kohtaan.
Soittoharrastuksen ei tarvitse olla ammattiin tähtäävää tai edes erityisen kunnianhimoista, jotteiko ajankäyttöä sen parissa kannattaisi suunnitella.
Usein kuulen ihmisten kommentoivan, miten hän vain itsekseen soittelee kotonaan omaksi ilokseen. Tätä käytetään syynä siihen, etteikö siitä voisi saada enemmän iloa itselleen pienellä ennakkosuunnitelulla. Tekeminen on antoisampaa kun se tuntuu vaivattomalta ja pystyt todella nauttia siitä. Mikäli soittaminen on haastavaa eikä vuosienkaan harrastamisen jälkeen ole edistynyt, on siitä vaikea nauttia ja tämä johtaa motivaation katoamiseen.
Kun ajankäytön soittamisen parissa suunnitelee, johtaa se taitojen karttumiseen, joka puolestaan ruokkii motivaatiota. Kuitenkin jokaisen yksi monista syistä soittamiseen on itselleen sisällön tuottaminen elämään. Koska soittaminen on vapaaehtoista, on siitä myös tarkoitus saada iloa itselleen.
Kun alat hieman miettimään tekemistäsi kitaran kanssa ja kevyillä tavotteilla ohjaamaan toimintaasi eteenpäin saat kehityksen myötä myös enemmän iloa siitä. Kehitystä voi olla komppitekniikan rentoutuminen, uuden kappaleen tai soinnun oppiminen, uudenlaisen soittotekniikan haltuunsaaminen ja nämä kaikki tapahtuen lyhyemmän ajanjakson sisällä.
Harjoittelun tavotteellisuus
Omaa harjoittelua suunnitellessa on äärimmäisen tärkeää tiedostaa omat aikaresurssit. Viikottain törmään samaan fraasiin, jossa ihminen toteaa, että soiton aloittamisen jälkeen huomasikin, ettei sille löytynyt tarpeeksi aikaa.
Soittoharrastus on usein pääsääntöisesti itsenäistä tekemistä toisin kuin moni muu harrastus. Esimerkiksi jalkapallossa harjoittelu on hyvin tarkasti suunniteltua ja treenit pidetään monta kertaa viikossa. Tässä tapauksessa itse vapautuu vastuusta, jossa harjoittelun sisältö sekä ajankohta täytyy aikatauluttaa.
Soittamisessa sen sijaan harjoittelu painottuu itsenäiseen tekemiseen kotona muiden virikkeiden houkutellessa käyttämään aikaa toisaalle.
Onkin optimaalinen tilanne, mikäli ajankäytön voi miettiä jo ennen kuin harrastus edes alkaa. Näiden realiteettien pohjalta onkin käytännöllisempää miettiä, miten paljon aikaa soittamiselle on ja minkälaisia tavoitteita voi näiden aikaraamien puitteissa itselleen asettaa.
Pidä harjoittelu säännöllisenä
Mikäli aikaa on niukasti on äärimmäisen tärkeää, että saisi harjoittelun kuitenkin pysymään säännöllisenä. Mikäli soittaminen on sattumanvaraista kulloisestakin mielentilasta riippuen, ei kehitystä pääse tapahtumaan. Olen tavannut oppilaita, jotka ovat käyneet fyysisillä kitaratunneilla useidenkin vuosien ajan eikä soitto siitä huolimatta ole edennyt juuri lainkaan.
Tästä ei voi suoranaisesti syyttää opettajaa, sillä hän ei voi taitoa kenellekkään antaa. Opettaja toimii ohjeistana ja lopullinen harjoittelu on aina oppilaan vastuulla. Mikäli pystyt järjestämään soittamiselle muutamankin kerran esimerkiksi vartin ajan viikossa, on jo mahdollista asettaa tekemiselle tavotteita.
Aseta tavotteita ajankäytön mukaan
Tavoitteiden haastavuus on toki suhteuttava harjoittelun määrään. Edellä mainitulla ajanmäärällä ei välttämättä kannata asettaa tavoitteeksi teknisesti hyvin vaativia kappaleita. Sen sijaan tällä ajankäytöllä pystyy hyvin oppia vaikkapa komppaamaan kappale kolmella soinnulla muutaman kuukauden sisällä.
Mikäli taas pystyt harjoittelemaan noin neljä kertaa viikossa vaikkapa puoli tuntia kerrallaan voit asettaa tavoitteet huomattavasti korkeammalle. Tai mikäli tavoite on sama kuin edellisessä esimerkikssä saavutat sen tällä harjoittelumäärällä nopeammin. Kun treeniaikaa on enemmän, voit myös harjoitella useampaa asiaa kerrallaan.
Jos taas pystyt järjestämään aikaa soittamiselle päivittäin puolenkin tunnin ajan, mahdollistaa tämä jo hyvinkin tavoitteellisen harjoittelun sekä nopean kehityksen. Yleistäen voi sanoa, että mitä enemmän soitat (laadukkaasti toteutettuna) sitä nopeammin kehityt.
Suuressakin harjoittelumäärässä saattaa huomaamattaan sortua siihen, että treeniin käytetyn ajan voisi käyttää tehokkaammin eikä kukaan tahdo tuhlata käyttämäänsä aikaa. Itse olen taannoin sortunut jopa ylitreenaamiseen, jossain jotakin harjoituksta käydään läpi liikaa. Keho ottaa vastaan informaatiota tietyn määrän, jonka jälkeen sen vastaanottavuus heikkenee. Myös omalla keskittymiskyvyllä on suuri vaikutus oppimisnopeuteen. Tätä ominaisuutta on toki mahdollista myös kehittää ja soittimen harjoittelu vaatii aina aikaa ja kärsivällisyyttä eikä sen kanssa voi kiirehtiä. On myös osattava tunnistaa hetki, jolloin kyseistä harjoitusta on päivää kohden harjoiteltu tarpeeksi. Oman kokemuksen mukaan yksittäistä treeniä on hyvä käydä läpi noin vartin – puolen tunnin ajan. Tämän jakson voi jakaa myös useampaan pätkään yhden päivän sisällä.
Motivaation ylläpitäminen
Hyvä motivaatio on ollennainen tekijä mielekkään sekä tuloksekkaan harjoittelun pohja. Kun treenaminen on suunniteltua sekä säännöllistä takaa se myös tasaisen taitojen karttumisen. Tämä osaltaan ylläpitää motivaatiota kun omaa kehitystään voi mitata lyhyelläkin aikavälillä. Välillä kuitenkin motivaatio saattaa heikentyä rutiinin keskellä ja on tärkeää pystyä tunnistamaan hetki kun näin on käymässä.
Kun harjoittelu on pitkään toteutettu samalla kaavalla saattaa se alkaa tuntua puuduttavalta. Tähän on olemassa useita eri piristysruiskeita, joilla saa puhallettua lisäintoa treenaamiseen.
Rutiinit ovat yleisellä tasolla hyvä asia, jotka ohjaavat tehokkaasti tekemisen pariin ilman, että tarvitsee käyttää aikaa yksittäisen treenisession suunnitteluun. Toisinaan kuitenkin rutiinien rikkominen voi tuntua piristävältä henkisesti sekä viedä uusien opeteltavien asioiden pariin. Avain tehokkaassa harjoittelussa onkin, se miten onnistuu pitämään harjoittelun itselleen aina uudelleen mielenkiintoisella ja saa palaamaan soittimen pariin.
Omalla kohdalla sisällytin aktiivisimpina treenivuosinani harjoittelusessioon pienen motivaatiohetken. Tämä hetki saattoi koostua lyhyen sekä innostavan kitaranvideon katsomisesta, inspiroivan kappaleen kuuntelusta tai kitaralehden selaamisesta. Se mistä kullekin löytyy innoitusta on henkilökohtaista ja onkin tärkeää löytää itselleen tämä motivaation lähde, joka ei aina ole treenaamisessa itsessään.
Pyri luomaan itsellesi viikkokohtainen treenikalenteri, johon kirjaat jokaisen treenihetken sekä sen, mitä kyseinen hetki pitää sisällään. Näiden hetkien olisi myös hyvä tähdätä ennaltamietittyyn tavoitteeseen. Hyvä tavoite on selkeä sekä realistinen, jonka voi saavuttaa ajassa, jonka uskoo olevan mahdollinen. Esimerkiksi kolme uutta sointua voi oppia viikossa, kokonaisen soolon kenties kuukaudessa tai uuden soittotekniikan reilussa puolessa vuodessa.
Muista pitää hauskaa kitaran kanssa!
-Samuli
