Lataa alkuun treeni:
Ensimmäisessä varsinaisessa blogissani keskitymme kenties kitaran uniikeimpaan tekniikkaan, kielen venytykseen. Sanana venytys on hieman harhaanjohtava. Tässä tapauksessahan kieli ei veny lainkaan koska sen materiaali on sen verran jäykkää, että kieli menisi poikki jos sitä alettaisi
in venyttämään. Täsmällisempi termi olisikin taivutus, kuten englanninkielinen vastinen tälle eli bend. Usein kitaransoiton sanasto tuleekin englannista ja sen suomennokset saattavat olla vähintäänkin kömpelöitä. Joka tapauksessa, kyseessä on kitaralle ominainen tekniikka eikä sanasto ole tässä niinkään oleellista. Käytän tässä kuitenkin mielummin englanninkielisiä termejä, jotka ovat globaalistikin tunnettuja.
Harvalla soittimella pystyy muokkaamaan ääntä pelkillä teknisillä avuilla niin paljon kuin kitaralla. Bend on näistä kenties monipuolisin. On hyvä harjoitella tätä jokaista sormea käyttäen soveltaen eri mittaisiin bendeihin. Niiden pituutta mitataan alkusävelestä kohdesäveleen, esim. 1/2, full bend, 1 1/2. 1/2 tarkoittaa tässä puolisävelaskelta, eli kitaranotelaudalla vierekkäisiä nauhavälejä. Full bend tarkoittaa kokosävelaskelta, joka on otelaudalla kahden nauhavälin verran. 1 1/2 (puolitoista) taas kolmen nauhavälin välistä matkaa. Soittajan on oltava tietoinen, minkä “matkan” hän aikoo venyttää. Tässä tulee eteen myös otelaudan tuntemus; on syytä hahmottaa kitaran kaulalta löytyvät sävelet, joihin venyttämällä tähdätään.
Nappaa venytykset haltuun Rockwayn mainiolla venytyskurssilla:
1. Ensimmäisessä harjoituksessa harjoitellaan näitä eripituisia venytyksiä. Harjoitukset on syytä tehdä jokaista sormea käyttäen ja rauhallisella tempolla. On hyvä yrittää pitää sävel venytettynä pidemmän aikaa eikä anna sen heti “pudota” pois. Samalla kun venytät kieltä, pyri myös työntämään sormilla viereinen kieli pois venytettävän edestä. Älä anna sen luiskahtaa sormien alle.
2. Toisessa harjoituksessa otetaan käyttöön erilaiset venytystekniikat. Yleisin on tavallinen alhaalta ylös bend, johon liitetään ns. release bend. Keskity tässä kohdesäveleen niin, että se olisi mahdollisimman hyvässä vireessä. Tämän jälkeen palauta bend alkuperäiseen säveleen pikkaamatta sitä erikseen. Tällä tekniikalla soitamme kolme säveltä: alkusävel, bendattu kohdesävel sekä lopuksi taas alkusävel.
Haastavampi venytystekniikka on ns. pre-bend. Tässä ensin venytämme kielen kohdesäveleen, jonka jälkeen vasta soitamme sen. Erityisen haastavan tästä tekee se, että emme kuule onko venytetty sävel vireessä vai ei ennen kuin se on jo soitettu. Tämä perustuukin täysin lihasmuistiin, tunteeseen sormissa, että venytys on tarpeeksi pitkä.
Seuraava harjoite on hyvin yleinen kun käytetään pre-bendiä. Tekniikka on sama kuin edellisessä mutta sävelen soittamisen jälkeen venytys palautetaan alkusäveleen. Efektinä on laskeva sävel, joka on hyvin tehokas melodioita soitettaessa.
Viimeinen harjoitus on käytännönläheisempi. Sovellamme ensimmäisen harjoituksen venytyksiä a-molli asteikkoon, jonka soitamme g kielellä. Sen sijaan, että että pikkaisimme seuraavan sävelen, liikummekin siihen venyttäen edellistä säveltä. Kyseinen harjoitus on erityisen tehokas koska siinä tulee harjoiteltua samanmittaisia venytyksiä eri kohdista otelautaa, jolloin kyseinen “venytyspituus” tuntuu erilaiselta. Tässä ei voi luottaa pelkkään lihasmuistiin vaan on käytettävä koko myös korvia. Kokosävelbend tuntuu hyvin erilaiselta 2. nauhalta kuin vaikkapa 12. nauhalta soitettuna. Harjoituksen voi myös soittaa takaperin käyttäen release-bendejä.
Loppuun tajoan vielä pienen harjoitussoolon, joka yhdistelee edellä käsiteltyjä bendtekniikoita sekä erimittaisia bend-pituuksia. Liitin mukaan myös soinnut, jotka esimerkiksi toinen kitaristi voi kompata.
Nappaa venytykset haltuun Rockwayn mainiolla venytyskurssilla:
Hyviä treenihetkiä ja nähdään keskiviikkoisessa livestreamissa, joka lähetetään kesän ajan klo 17-19.
-Samuli
Lisää kommentti