Näin hahmotat kitaran otelaudan helposti

Otelaudan hahmottaminen ja tuntemus saattaa usein vaikuttaa haastavalta ja aikaa vievältä, mutta sitä sen ei tarvitse olla.

Tarjoamme kitaran otelaudan hahmottamiseksi ja sen avaamiseksi tehokkaita työkaluja ja metodeja, joita olemme vuosien varrella oivaltaneet ja mitä minulle on aikoinaan opetettu. Mukana on nuotteja tabeja ja muutama video.

Tutustumme otelaudalta löytyviin säveliin sekä siihen, miten niitä voi opetella mahdollisimman tehokkaasti. Samalla tutustutaan improvisointiin kitaralla, mikä tulee luontevasti otelaudan tuntemuksen myötä vinkkieni avulla. Opetan myös sointujen rakentamista käytännössä. Sointujen rakentaminen vaatii sävelten tuntemusta, sillä soinnut rakentuvan niistä.

Selvitämme myös, mitä säveliä eri sointu sisältää ja miten pystymme reaaliajassa ja jopeasti löytämään ne kitaran otelaudalta. Kun tunnet instrumenttisi, koet soittamisen sekä musiikin paljon syvemmin ja saat ammennettua huolella lisää inspiraatiota soittoon ja jamitteluun.

Jos et malta lukea, voit hypätä ilmaisen kokeilun myötä suoraan videokokonaisuuteen nimeltä Soinnut ja komppaus -kurssi, jolla opitaan sointuja ja tunnettuja komppeja otelaudan hahmottaminen edelleä:

Soinnut ja komppaus -videot

Kommunikointi muiden muusikoiden kanssa

Olet oman soittimesi tuntemisen myötä samalla viivalla muiden soittajien kanssa, sillä kaikkien muiden soitinten soittajat ymmärtävät

soittimistaan löytyvät sävelet sekä rytmit, joilla niitä soitetaan. Pääasiallisesti tämä johtuu siitä, että esimerkiksi pianoa soitetaan nuoteista ja tämä edellyttää soittimesta löytyvien sävelten tiedostamisen.

Kitara ja basso ovat ainoat soittimet, joille on kirjoitettu tabeja ja tästä syystä olemme pudonneet kelkasta, joka vie kohti musiikin sävelkielen ymmärtämistä. Tutustu tästä kirjoitukseen, jossa kerrotaan enemmän tabien lukemisesta.

Rockwaylla Käydään tabien lukemista reilusti myös kitaran alkeiskursseilla.

Kun ymmärrät musiikin sekä soittimesi sävelpaletin, pystyt kommunikoimaan muiden muusikoiden kanssa yhteisoittotilanteessa musiikin kielellä. Avataan aluksi syitä sille, miksi kitaransoittajat eivät lopulta tunne omaa instrumenttiaan kovinkaan hyvin.

Kitara tutuksi

Yksi tämän päivän suurimpia haasteita kitaristeille on oteludan hahmottaminen. Tabien ohjaillessa soittajaa painamaan sormella tietystä nauhavälistä tietyltä kieleltä, ei se juurikaan anna meille musiikillista informaatiota.

Sama tilanne pätee kun improvisoimme sooloa ja käytämme tähän ennalta opeteltua sormitusta, jota voi soveltaa tiettyyn sävellajiin. Kummallekin tapaukselle on yhteistä se, että kitaristi ei varsinaisesti tiedä mitä säveliä hän soittaa tai mikä on sävelen suhde alla olevaan harmoniaan, eli sointuihin.

Monet oppaat pyrkivät ohittamaan tämän skenaarion tarjoamalla kitaristille pikaväyliä kappaleiden soittoon tai improvisoimiseen. Se että jäljittelemme tabissa esitettyä ohjetta ei anna meille vielä syvällistä ymmärrystä siitä, mitä oikeastaan teemme. Opettelemme vain ulkoa tietyn numerosarjan tabista, jota sovellamme otelaudalle. Emme siitä huolimatta pysty nimeämään kappaleen sävellajia, sointukiertoa, säveliä joita soitamme saatikaan rytmiä, joilla melodiat soitetaan.

Ulos ”asteikkolaatikoista”

Pentatoninen asteikko on yksi yleisimmistä asteikoista. Erinäisten asteikkosormitusten tarjotessa ikäänkuin laatikoita otelaudalla, pystymme niitä lähes sokeasti siirtämään uuteen sävellajiin juurisävelen perusteella. Vaikkakin nämä ”laatikot” saattavat aluksi tuntua käteviltä alamme hyvin pian turvautumaan lihasmuistiin, joka ohjaa soittoamme.

Rockway on Suomen suurin musiikinopetuspalvelu. Tässä mahtava videokurssi asteikoista, jotka auttavat otelaudan hahmottamisessa. Nappaa ilmainen kokeilu ja tutustu:

Asteikkojen kuningas -kurssi

Se että soitamme Am-sävellajissa Am-asteikkoa ennaltaharjoitellulla sormituksella on toki hyvä alku, mutta se johtaa siihen, ettemme edelleenkään tiedosta soittamiamme säveliä tai niiden suhdetta sointukiertoon.

Näe ja hahmota tabit sävelinä

Kun alamme opettelemaan otelaudalta löytyviä säveliä ja niiden käyttämistä on tärkeää muistaa, ettei meidän tarvitse unohtaa aiemmin opettelemiamme asioita. Voimme edelleenkin soittaa kappaleita tabeista ja soveltaa asteikkolaatikoita improvisointiin. Hiljalleen kun otelauta alkaa hahmottumaan alatkin näkemään tabien numerot sävelinä. Huomaat soittavasi tiettyjä säveliä tietyllä rytmillä ja ymmärrät, miten nämä sävelet ovat kytköksissä toisiinsa.

Nuoteista apua

Monessa yhteydessä otelautaa halutaan opettaa ilman nuotteja. Se on toki mahdollista mutta yksinkertaisesti tehokkain ja helpoin tapa tähän on nuottien tarjoama väylä. Ne kertovat enemmän musiikista kuin yksikään muu metodi, joita on tarjolla.

Nuoteista selviää mikä sävel on kyseessä, millä rytmillä se soitetaan sekä etenkin kitaralle kirjoitetuissa nuoteissa miltä kieleltä sävel tulee soittaa. Niihin on myös merkitty fraseerauksellisia seikkoja kuten äänenvoimakkuus sekä jopa tunnetiloja.

Kitaran otelaudan hahmottamisen ongelma

Kitara on haastellinen soitin hahmottaa senkin vuoksi, ettei se ole niin visuaalinen kuin esimerkiksi piano. Pianoa soitetaan horisontaalisesti ja siinä toistuu oktaavi identtisenä toisensa perään. Kitaraa sen sijaan

voi soittaa horisontaalisesti, vertikaalisesti sekä näitä sekoitellen. Yksi ja sama ääni voi löytyä useammalta eri kieleltä eri kohdasta otelautaa ja tämä aiheuttaa hämmennystä. Onkin järkevää opiskella yksi otelaudan alue kerrallaan ja lopulta yhdistää nämä yhdeksi kokonaisuudeksi.

Tässä kirjoituksessa opiskellaan kitaran ensimmäinen asema, joka kattaa nauhavälit avoimesta kielestä kolmanteen nauhaan saakka jokaiselta kieleltä. Tältä alueelta voi soittaa yli kaksi oktaavia, joka kattaa koko nuottiviivaston mennen runsaasti sen alikin.

Opit seuraavien harjoitusten avulla lukemaan nuotteja, löytämään kyseiset sävelet otelaudalta ja tulkitsemaan niiden rytmejä. Näiden lisäksi opit tuntemaan yleisimpien kolmisointujen rakenteen ja tämän tiedon pohjalta reagoimaan sointukierron sointuihin improvisoidessasi.

Nuoteilla harjoittelu

Omaan kokemukseeni perustuen tehokkain tapa opiskella otelautaa on nuottien avulla. Siinä yhdistyvät kaikki oleelliset seikat, joita

vaaditaan otelaudan perusteellisessa hahmottmaisessa: sävelten sijainti otelaudalla, niiden soittorytmi, sävelten nimet sekä niiden paikka nuottiviivastolla. Nuottiviivaston tuntemisen etu on siinä, että nuottien lukeminen tarjoaa oivallista harjoitusta otelaudan hahmottamiseen. Kun harjoitukset tulevat ulkoa päin niiden ollessa entuudestaan tuntemattomia joutuu hahmotus todelliselle koetukselle.

Seuraavissa harjoituksissa edetään kieli kerrallaan aloittaen ohuimmasta e-kielestä edeten kohti paksuinta e-kieltä. Kullakin kielellä soitetaan kolmelta ensimmäiseltä nauhaväliltä löytyvät sävelet. Vaikkakin alkuun harjoitukset saattavat tuntua helpoilta yhdellä kielellä ollen vain kolme säveltä, monimutkaistuvat harjoitukset vähitellen kun kieliä tulee lisää harjoituksiin.

Kun harjoituksissa edetään uudelle kielelle keskittyvät ensimmäiset harjoitukset vain tälle kielle ja sitä seuraavat harjoitukset sisältävät myös edellisten kielten säveliä. Viimeinen harjoitus käyttää kaikkien kuuden kielten säveliä, jonka jälkeen voit soittaa kaikki sävelet nuottiviivaston alueelta aina kolmelle ala-apuviivalle saakka.

1. kieli, eli E-kieli

Ohuimmalta e-kieleltä löytyvät sävelet ovat e (vapaa kieli), f (1. nauha) sekä g (3. nauha). Alla myös video aiheesta.

Aika-arvoiltaan nämä nuotit ovat neljäsosanuotteja. Ne merkitään mustalla nuottipallolla, jossa on nuottiviiva ylä- tai alasuuntaan. Ne kestävät yhden tahdin iskun ajan. Viimeinen sävel, valkoinen sävel ilman nuottiviivaa on koko nuotti ja se soi koko tahdin ajan, eli neljän iskun ajan.

Yllä on esitetty harjoitus, joka käyttää e-kieleltä löytyviä säveliä. Soita harjoitus tasaisessa rytmissä ja voit käyttää apunasi joko metronomia tai rumpukonetta. Voit sormittaa f-sävelen etusormella ja g-sävelen nimettömällä.

2. kieli, eli B-kieli

B-kieleltä löytyvät sävelet ovat b (avoin kieli), c (1. nauha) sekä d (3. nauha). Sormita nämä sävelet samoin kuin e-kielelläkin, eli c-sävel etusormella ja d-sävel nimettömällä.

Tee seuraava harjoitus, jossa käytetään vain b-kielen säveliä. Ajattele samalla sävelten nimiä kun soitat niitä niin opit nopeammin kyseisten sävelten nimet. Aika-arvoiltaan tässäkin harjoituksessa käytetään 1/4- osanuotteja ja kokonuottia.

Seuraava harjoitus yhdistää e- ja b-kielten sävelet. Nyt käytössä on yhteensä kuusi säveltä ja mikäli jommankumman kielen sävelet tuottavat ongelmia tee kyseisen kielen harjoitukset uudestaan.

3. kieli, eli g-kieli

Kitaran kolmanneksi ohuimmalla kielellä löytyy vain kaksi säveltä, jotka ovat avoimen kielen g sekä 2. nauhan a.

Ohessa on harjoitus, jossa käytetään vain g-kielen säveliä g:tä sekä a:ta. Sormita a-sävel 2. nauhalta keskisormella.

Seuraavassa harjoituksessa käytetään kaikkien kolmen ohuimman kielten sävelen, jolloin käytössä on kokonainen oktaavi, eli kaikki sävelet g:stä seuraavaan g:hen. Käytä 1. nauhavälillä etusormea, 2. nauhavälillä keskisormea ja 3. nauhavälillä nimetöntä.

4. kieli, eli D-kieli

Neljänneltä kieleltä löytyy taas kolme säveltä, jotka ovat avoimelta kieleltä d, 2. nauhalta e ja 3. nauhalta f. Sormita e-sävel keskisormella ja f-sävel nimettömällä.

Seuraavassa harjoituksessa käytetään d-kielen säveliä. Keskity myös tasaiseen soittorytmiin sekä otelautakäden sormitukseen.

Alla olevassa harjoituksessa käytetään nyt neljää ohuinta kieltä. Säveliä on käytössä runsaasti ja mikäli ensimmäisten kielten sävelet alkavat unohtua niin kertaa kyseisen kielen harjoituksia kunnes muistat ne ulkoa.

5. kieli, eli A-kieli

Kitaran viides kieli, joka on toiseksi paksuin kieli on a-kieli. Sen toiselta nauhalta löytyy b-sävel ja 3. nauhalta c-sävel. Sormita b keskisormella ja c nimettömällä.

Alla olevassa harjoituksessa käytetään a-kielen kolmea säveltä. Opettele ne ulkoa niin otelaudalta kuin nuottiviivastoltakin.

Seuraava harjoitus on melko haastava, sillä siinä käytetään säveliä kitaran viideltä kieleltä. Kertaa tarpeen mukaan aiempien kielten säveliä mikäli niiden muistamisessa on ongelmia. Usein se, että oppii nämä kaikki sävelet kunnolla ulko- sekä lihasmuistiin vaatii useamman viikon harjoittelun ja kertaamisen.

Voit myös tulostaa tai kirjoittaa harjoituksen ylös ja kirjata kunkin sävelen päälle sen nimen. Tällöin myös kertaat nuotteja lukiessasi niiden nimiä, jotka on oleellista myös muistaa ulkoa.

6. kieli, eli E-kieli

Yllä on esitetty paksuimman kielen sävelet, jotka ovat e (avoin kieli), f (1. nauha) ja g (3. nauha). Sormita f etusormella ja g nimettömällä.

Oheisessa harjoituksessa käytetään paksuimman e-kielen säveliä. Rytmisesti ne ovat pääasiallisesti 1/4-osanuotteja mutta mukana on yksi tahdin mittainen kokosävel.

Viimeisessä harjoituksessa hyödynnetään kaikkia kuutta kieltä. Soita sävelet myös harjoituksena alimmasta (avoin kieli) aina ylimpään saakka (1. kielen g-sävel) ja takaisin. Tästä muodostuu sormituspatterni, joka on samalla C-duuri tai Am-asteikko.

---

Soinnut tutuksi kitaralla

Myös melodista improvisointia voi käyttää hyväksi otelautaa opetellessa. Improvisoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kevyttä soolontyylistä soittoa, jossa reagoidaan sävelvalinnoilla alla olevaan harmoniaan eli sointuihin. Jotta tämä on ylipäätään mahdollista, tulee tietää mitä säveliä kuhunkin sointuun kuuluu ja mistä ne sävelet löytyvät otelaudalta. Tämän takia on tärkeää tuntea kitaran otelauta hyvin.

Edetään tässä edellisten harjoitusten tavoin, eli aluksi improvisoidaan vain ohuinta e-kieltä käyttämällä, sitten kahdella ohuimmalla kielellä, kolmella ohuimmalla jne. Tämän lisäksi huomioimme koko ajan taustalla olevan sointukierron ja valitsemme kultakin kieleltä näihin sointuihin sopivia säveliä. Tämä on ylipäätään erittäin hyvä metodi toimiviin sävelvalintoihin, jonka lisäksi se haastaa otelautatuntemuksen.

Sointusävelet

Ennen kuin aloitamme soittamisen on syytä analysoida sointujen rakenne, joiden päälle soittaminen tapahtuu.

Otetaan sointukierroksi hyvin yksinkertainen sointukierto, johon on helppoa reagoida reaaliajassa. Harjoitusten soinnut ovat:

Am ja G.

Näitä sointuja kutsutaan kolmisoinnuiksi. Kolmisoinnut sisältävät kolme eri säveltä.

Am-soinnun sävelet ovat sen perussävel a (1), terssi c (3) sekä kvintti e (5). Suluissa olevat numerot ovat sävelet, jotka on laskettu perussävelestä. Kun perussävel on a, on siitä laskettuna 3. sävel c (a, b, c). Tätä säveltä kutsutaan terssiksi.

Kolmisoinnun kolmas sävel on perussävelestä laskettu 5. sävel, joka on a:n tapauksessa e (a, b, c, d, e). Tätä säveltä kutsutaan kvintiksi. Tämä muodostaa jokaisen kolmisoinnun kaavan, jonka voi ilmaista numerosarjalla 1-3-5. Nämä edustavat säveliä, jotka lasketaan soinnun perussävelen mukaan.

Tarkastellaan vielä G-soinnun sävelet, joita käytämme hyödyksi otelautaa harjoitellessa.

G:n perussävel on 1 on g. Siitä laskettu kolmas sävel eli terssi on b (g, a, b) ja viides sävel eli kvintti on d (g, a, b, c, d).

Am-soinnun sävelet ovat siis a, c sekä e ja G-soinnun sävelet ovat g, b sekä d. Voit seuraavaksi äänittää esimerkiksi puhelimeesi itsesi soittamassa tahdin ajan Am-sointua sekä tahdin ajan G-sointua. Aloita improvisointi 1. kieleltä ja käytä näiden sointujen säveliä tältä kieleltä. Muut kieleltä löytyvät sävelet kuuluvat Am-sävellajiin, jolloin niitäkin voi käyttää mutta ne toimivat paremmin polkuna yhdestä sointusävelestä toiseen kuin pitkinä ääninä.

1. kieli (e)

1. kieleltä löytyvä Am-soinnun sävel on e (kvintti) ja G-soinnun sävel on g (perussävel). Väliin ja f, jota pitkin voit liikkua näiden kahden sointusävelen välillä.

2. kieli (b)

2. kieleltä löytyvä Am:n sävel on c (terssi) ja G-soinnun sävelet ovat b (terssi) sekä d (kvintti). Käytä myös 1. kieleltä löytyviä sointusäveliä, jotka esitettiin edellä.

3. kieli (g)

Tältä kieleltä löytyy kummankin soinnun perussävelet eli Am:n a
ja G:n g. Nyt säveliä on käytössä kolmelta ohuimmalta kieleltä yhden oktaavin verran, eli voit soittaa kummankin soinnun kaikki sointusävelet.

4. kieli (d)

D-kieleltä löytyy Am:n kvintti eli e sekä G:n kvintti, joka on d.

5. kieli (a)

Viidenneltä kieleltä löydät Am-soinnun perussävelen eli a:n sekä terssin, joka on c. G-soinnulle löytyy sen terssi eli b.

6. kieli (e)

Tältä kieleltä löytyvät samat sävelet kuin ohuimmaltakin e-kieleltä. Nyt käytössä on kaikki kitaran kuusi kieltä ja jokaiselta kieleltä löytyy harjoituksen kahteen sointuun sointusäveliä. Voit halutessasi myös lisätä sointukiertoon muita sointuja. Analysoi kunkin soinnun sävelet ja tähtää pitkillä äänillä näihin säveliin improvisoinnissa.

Horisontaalinen otelaudan hahmotus

Viimeisenä tapana hahmottaa otelautaa on ns. horisontaalinen hahmotus. Edellisessä esimerkissä, jossa soitimme kolmelle ensimmäiselle nauhalle saakka löytyvät sävelet kultakin kieleltä, muodosti tämä lopulta vertikaalisesti liikkuvan sävelpolun. Siinä liikutaan otelaudalla ikäänkuin pystysuorassa ohuimmalta kieleltä paksuimmalle ja takaisin. Horisontaalisessa hahmotuksessa liikutaan otelaudalla sivusuunnassa yhtä kieltä käyttäen.

Vertikaalinen soittotapa ei ole kaikkein kätevin tapa soittaa kitaraa mutta siinä on selkeämpää hahmottaa kieleltä löytyvät sävelet. Siinä liikutaan ikäänkuin pianoa soittaen sävelestä toiseen sivusuunnassa.

Otelautakartta

Opettele kukin kieli erikseen ja siirry vasta seuraavalle kielelle kun osaat edellisen kielen sävelet ulkoa. Sen sijaan, että opettelet kielen sävelet ikäänkuin kylmästi ulkoa, voit käyttää siihen joko kirjoituksen nuottiharjoituksia sekä improvisaatiota. Mikäli improvisoit Am–G– sointukierron, löydät jokaiselta kieleltä kummankin soinnun kaikki sointusävelet. Usein tällä metodilla, jossa joudut enemmän ajattelemaan soittamiasi säveliä sointusävelvalintojen kautta, opit niiden sijainnin tehokkaammin. On hyvä tehdä kaikista kitaraharjoitteista musikaalisia sekä käytännönläheisiä.

Tämän kaiken on nimeenomaan tarjoitus palvella musiikkia. Kun hallitset otelaudan, hallitset soittimesi ja saat enemmän musiikista sekä soittamisesta irti. Sävelten ymmärtäminen lisää musiikillista vapautta ja antaa työkaluja säveltämiseen ja improvisointiin.

Toivottavasti sait tästä kokonaisuudesta jotain irti. Tutustu rohkeasti myös Rockwayn kurssitarjontaan ja harrasta, kuin sinulle sopii. Lisään loppuun vielä vanhempia kirjoituksiani aiheesta.

Terveisin,
Samuli Feferley, yksi Rockwayn opettajista