Kaikista kitaraefekteistä säröpedaalit muodostavat ylivoimaisesti suurimman ryhmän. Tämä ei ole ihme, sillä erilaiset särösoundit ja tekstuurit antavat jokaiselle kitaristille – kitara- ja vahvistinvalinnoista riippuen – tunnistettavan ja omaleimaisen soundin. Nyt on vuorossa overdrive.
Muista myös tutustua Rockwayn kokonaiseen efektikurssiin. Kitarakursseja on yli 200, joihin voit tutustua unastamalla ilmaisen kokeilun, vaikka heti!
Overdrive – yliohjaus purkista
1970-luvun keskivälillä keksittiin miten saisi täydellä teholla huutavan perinteisen putkivahvistimen dynaamisen särösoundin tuotettua paristolla toimivilla lattiaefekteillä.
Overdriven särösoundi on yleensä miedompi ja selvästi “luonnollisempi” kuin rajulta kuulostava fuzz-efekti. Overdrive-särö reagoi hyvin kitaristin soittotekniikkaan, sillä on fuzzia huomattavasti laajempi dynamiikka-alue, ja soitetun kitaran oma luonne säilyy paremmin.
Monet alkuperäiset 70-luvun overdrive-pedaalit – etenkin Ibanez Tube Screamer ja Boss OD-1 – ovat saaneet legendaarisen maineen, ja keräilijät maksavat isoja summia alkuperäisillä analogisilla mikropiireillä varustetuista yksilöistä.
Uusista overdrive-pedaaleista osa pohjautuu nykyään analogipiirin sijaan digitaaliseen äänenmuokkaukseen (engl. DSP).
Kaikista kitaraefekteistä säröpedaalit muodostavat ylivoimaisesti suurimman ryhmän. Tämä ei ole ihme, sillä erilaiset särösoundit ja tekstuurit antavat jokaiselle kitaristille – kitara- ja vahvistinvalinnoista riippuen – tunnistettavan ja omaleimaisen soundin.
Lue myös:
Särön sävyt – Fuzz
Särön sävyt – Distortion
Boss OD-1X (katuhinta noin 145 €)
Boss OD-1X on uusin versio 1977 esitellystä OD-1 pedaalista. Alkuperäisestä OD-1:stä tuli nopeasti alan standardi, ei ainoastaan soundin näkökulmasta, vaan myös lattiaefektin koon ja ulkonäön kannalta.
Uusi Boss OD-1X on nykyaikainen, digitaalinen overdrive särö. Tunnuksen “X” viittaa englantilaiseen sanaa “expanded” (laajennettu, kehitetty), mikä tarkoittaa tämän pedaalin kohdalla, että soundia on entisestäkin parannettu, että gainea on lisätty, ja että pedaali toimii hyvin myös seitsenkielisten kitaroiden ja normaalia matalampien kitaravirityksien kanssa.
Tämä on saatu aikaiseksi pilkkomalla tulosignaali digitaalisesti moneen taajuuskaistaan, joilla on jokaisella oma säröpiiri. Signaalitien lopussa taajuuskaistat summataan jälleen yhteen. Tästä menetelmästä syntyy Bossin mukaan selkeämpi ja dynaamisempi lopputulos kuin vanhoissa analogispeduissa.
Digitaalipuolesta soittaja ei (onneksi) huomaa käytännössä mitään. OD-1X käyttäytyy samalla lailla kuin perinteinen Boss-pedaali. Sen käyttö on äärimmäisen helppoa: Drive-säätimellä säädetään särön määrää, High- ja Low-nupit ovat sävynsäätöä varten, ja Level määrittää lähtösignaalin voimakkuutta.
Soundiltaan Boss OD-1X on juuri sellainen laadukas, yleispätevä ja hyväsoundinen tapaus kuin firman kulmakiven jälkeläiseltä sopii odottaa.
Maahantuoja: Roland Scandinavia
Mooer Rumble Drive (62 €)
Mooerilla on minimallistossaan useita overdrive-pedaalia. Saimme tähän katsaukseen Musamaailmalta Rumble Drive -nimisen lajinsa edustajan. Pikkupedaalin nimi viittaa Howard (nyk. Alexander) Dumbleen, joka on hyvin omintakeinen ja mystinen vahvistintekijä. Dumble-vahvistimet ovat legendaarisia juuri niiden kermaisen, mutta dynaamisen särösoundin vuoksi. Uuden Dumblen voi saada vain, jos lähettää Alexander Dumblelille demon omasta soitosta ja vahvistinguru tykkää siitä. Mies rakentaa vain noin 2-4 styrkkaria vuodessa.
Mooer Rumble Drivessa on neljä säädintä: Ison Gain-nupin lisäksi on tarjolla Voice (keskialueen yleisluonne), Tone (kirkkaus), ja Volume (signaalin lähtötaso).
En voisi väittää, että pystyisin millään lailla arvioimaan kuinka autenttinen Rumble Driven soundi on suorassa vertailussa Dumble-vahvistimen kanssa, kun oikean Dumbleen törmää vain äärimmäisen harvoin. Jos kuitekin arvioi Mooerin overdrivea pelkästään overdrive-pedaalina, niin vaikutelma on hyvinkin positiivinen. Soundi on kermainen, mutta dynaaminen ja selkeä. Rumble Drivessa löytyy myös tarpeeksi potkua signaalin boostausta varten.
Maahantuoja: Musamaailma
Mad Professor Little Green Wonder (169 €)
Suomalainen Mad Professor on kitaramaailmassa erittäin arvostettu vahvistin- ja efektivalmistaja, jonka tuotteet ovat monien ammattikitaristien käyttämiä. Monesta firman efekteistä on saatavilla sekä käsinjuotettu Handwired-versio että “tavallinen” PCB-versio.
Tässä katsauksessa kokeiltiin Mad Professorin PCB-versiota klassisille blues- ja rock-soundille tarkoitetusta Little Green Wonderista. Laite toimii sekä yhdeksän voltin paristolla että virtalähteellä (9-18 V; miinus keskellä).
Drive- ja Volume-säätimet ovat toisilta pedaaleiltakin tuttuja, ja ne säätävät särön määrä ja pedaalin lähtötasoa. Body on Little Green Wonderissa sen sijaan hieman mielenkiintoisempi tapaus. Kyse ei nimittäin ole yksinkertaisesta sävynsäätimestä, jolla leikataan vain ylätaajuuksia, vaan Bodyn toiminta on interaktiivisempi.
Kun Body on kello seitsemässä, soundin pääpiste on basso- ja alamiddletaajuuksissa, mutta mukana on myös pieni treble boost. Toisessa ääriasennossa (kello viisi) soundi on tiukempi ja aggressiivisempi.
Juuri Body-säätimensä ansiosta Mad Professorin Little Green Wonder tarjoaa hyvin laajan kattauksen erilaisia overdrive-soundeja.
Testipedaali lainattu Custom Soundsilta.
Kirjoittaja: Martin Berka
