Countrymusiikin alkeet, osa 1 – Samulin blogi

Countrymusiikki (usein myös country & western, suomeksi myös kantri) on Yhdysvaltojen eteläosissa syntynyt musiikkityyli, jonka juuret ovat perinteisessä folkmusiikissa, gospelissa ja bluesissa. Tyypillisiä countryssa käytettäviä soittimia ovat kitara, huuliharppu, dobro, viulu ja steel-kitara. 1970-luvun lopulta alkaen suosioon ovat nousseet myös pop- ja rock-vaikutteita musiikissaan käyttävät countryartistit. Country on nykyään suosituin Yhdysvaltojen radiokanavilla soitettu musiikkityyli.

Huikean kurssin löydät Rockwaylta nimellä County-kitara:

Country kitara

Varsinaisesti country and western -musiikin voidaan katsoa syntyneen 1940-luvulla Tennesseessä, jossa Appalakkien country-boogie ja Teksasin western swing kohtasivat. Country and westernin tunnusmerkkejä ovat alusta saakka olleet Fender Telecaster -sähkökitara ja sen tallamikrofonin tunnusomainen naukuva sointi, rytmikäs 2/4 tai 4/4 -tahtilaji, voimakas basso – joko pystybasso tai bassokitara – sekä laaja akustisten soitinten valikoima. Laulut ovat voimakkaasti melodisia, ja sanoitukset käsittelevät usein työväenluokkaisia aiheita.

 

Countrysoundi

Nimenomaan saundimaailma sekä fraseeraus ovat elementtejä, jotka luovat kunkin musiikkityylin ominaispiirteet. Eri genreissä käytetään kuitenkin hyvin pitkälti samoja soittimia eivätkä edes suoranaiset sävelvalinnatkaan tee countrystä countryä. Se on nimenomaan soittotapa, jolla säveliä käytetään sekä soundi, johon sävelet puetaan. Nämä yhdessä muodostavat countrylle tyypillisen soinnin.

 

Kitara countryssä

Kitara on myös äänenvärimahdollisuuksiltaan erittäin monipuolinen soitin. Saundiin vatuo väriä niin kitara- kuin vahvistinvalinnatkin mutta eniten siihen vaikuttaa itse soittotyyli. Myöskin tietyt efektit saattavat olla ominaisia eri musiikkityyleissä mutta nekään eivät automaattisesti luo kyseisen genren saundia. Yleisesti ottaen country musiikissa suositaan puhdasta, särötöntä saundia. Efektejä käytetään hyvin säästeliäästi mutta ns. slap back echo tai delay on hyvin käytetty lisä tässä musiikin tyylisuunnassa.

Ohessa näyte brittiläisen countrylegenda Albert Leen soitosta.


Soittotekniikat

Kenties merkittävin fraseerauksellinen tapa countryssä on ns. chicken picking. Sillä emuloidaan nimensä mukaisesti kanan kaakatusta ja se personoituu hyvin vahvasti countryyn. Kyseinen tekniikka perustuu hybridipikkaukseen eli plektran ja sormien yhdistelyyn melodiasoitossa. Etenkin sormia käytettäessä sävel näpätään hyvin voimakkaasti, jolloin saamme säveleen “läpsähtävän” soinnin. Plektralla tuotetut sävelet voidaan pitää hyvin lyhyinä eli staccatoina. Näiden kahden elementin yhdistely luo countrylle tunnusomaisen kitarasaundin.

 

Sävelvalinnat

Sävelvalintojen puolesta countryssä käytetään paljon pentatonista asteikkoa. Yleissointimaailma kulkee usein duurissa vaikkakin laulun lyriikat saattavat kertoa hyvinkin synkistä aiheista. Lisäksi asteikkojen puolesta käytetään myös paljon perinteistä bluesasteikkoa sekä kromaattisia säveliä. Näitä asteikkoja sovelletaan paljon ns. rinnakkaissävellajin kautta. Rinnakkaissävellaji tarkoittaa kahta eri sävellajia, joissa on samat sävelet. Näitä ovat esim. C duuri sekä A molli. Ne käsittävät täysin samat sävelet, jotka vain aloitetaan eri kohdasta sävellajista riippuen. C duuri asteikko aloitetaan C:stä ja A molli asteikko A:sta samoja säveliä käyttäen.

Kun kappale etenee C duurissa, country musiikkissa siihen voidaan soittaa A mollipentatonista tai A bluesasteikkoa. Säveliä toki lainaillaan perus C duuriasteikostakin, johon lisäillään muita kromaattisia säveliä. Kun sävelet on paketoitu tiettyyn asteikon muottiin, luovat ne omanlaisen kokonaissaundinsa.

 

Countrylikit

Toki niinkuin jokaisessa musiikkityylissä, fraaserauksen ja saundin luodessa äänimaailman ytimen on käytössä myös tyylille ominaisia likkejä tai sävelkulkuja. Chicken picking ei varsinaisesti ole likki vaan se on soittotapa. Countryssä sen sijaan suositaan usein double stop likkejä sekä kromaattisia sointuliikkeitä. Myöskin ns. banjo rollit ovat hyvin tyypillisiä countryssä esiintyiä sävelkulkuja. Tarjoan oheen muutaman soittoesimerkin, joilla voi lähteä tutustumaan tähän musiikin tyylilajiin.

Am pentatoninen on kenties käytetyin asteikko kaikissa kevyen musiikin tyyleissä mukaan lukeutuen country. Voit yrittää soittaa asteikon käyttämällä chicken pickingiä, eli soita joka kielen ensimmäinen sävel plektralla ja toinen plektrakäden keskisormella.

Am pentatoniseen asteikkoon voit myös soveltaa patternia, jolla siihen saadaan enemmän liikettä eikä edetä suoraan alhaalta ylös.

Asteikkoon saadaan myös lisäväriä sen uudenlaisella käsittelytavalla, jossa patterni liikkuu horisontaalisesti miltei koko kaulan mitalla käyttäen kahta ohuinta kieltä.

Double stop likkejä sovelletaan countryssä usein kolmisointuihin. Onkin hyvä osata muodostaa esim. C duuri kolmisointu eri asemista otelautaa, joihin tätä soittotapaa voidaan hyödyntää. Countrylle on myös tyypillistä liikutella näitä sointuotteita kromaattisesti kohti seuraavaa harmonian sointua. Soita tässä tuplasävelet käyttämällä plektrakäden keskisormea sekä nimetöntä ja yksittäiset sävelet voit soittaa plektralla.

Seuraava likki likkuu diatonisesti soveltaen kahden sävelen sointuotteita.

Banjo rolleissa hybridi pikkaus joutuu koetukselle. Soita d kieli plektralla, g kieli keskisormella ja b kieli nimettömällä. Pyri siihen, että sävelet soivat samalla äänenvoimakkuudella ja tasaisessa rytmissä.

Seuraava kuvio yhdistää banjo roll tekniikkaa sointuotteisiin, joissa myös kieliryhmät vaihtuvat.

Harjoittele harjoitukset huollisesti niin, että ne soivat puhtaasti sekä tasaisella rytmillä.

Ensi kerralla jatkamme samalla aiheella kesittyen enemmän harmonian koristeluun.

Lisää aiheesta Rockwayllä:

Country kitara

 

-Samuli

Lisää kommentti