Paremmaksi sooloilijaksi tämän esimerkin avulla

Tässä blogissa esittelen lyhyen kitaransoolon, joka hyödyntää sointusäveliä melodiankuljetuksessa. 

Muutaman viikon takaisessa kirjoituksessani esittelin metodin, jossa reagoidaan sävelvalinnoilla alla olevaan sointuun. Tämä saa melodian sopimaan sointukiertoon ja tuo sooloon sisältöä, jolloin ei tarvitse vain soittaa sävellajin likkejä tai asteikkoa edestakaisin.

ktiara-soolo

Esimerkkisoolon sointukierto on C, F, Am ja G. Soolon voit kuunnella jutun lopusta.

Kutakin sointua soitetaan kaksi tahtia ja sävellaji on C-duuri. Soolon pitkät sävelet ovat kohdesäveliä, jotka ovat samalla myös sointusäveliä. Soinnun sointusävelet muodostaa 1-3-5-kaava, joka tarkoittaa, että 1 on soinnun perussävel, 3 sen kolmas sävel eli terssi ja 5 sen viides sävel eli kvintti.

C-duurisoinnun 1 on c, 3 e ja 5 g. 

Samalla kaavalla voi laskea kunkin soinnun sointusävelet, jolloin F:n sointusävelet ovat 1 f, 3 a ja 5 c. Am:n sointusävelet ovat 1 a, 3 c ja 5 e. G:n sointusävelet ovat 1 g, 3 b ja 5 d. 

Sävelten välillä voi liikkua c-duuriasteikon muita säveliä käyttäen, jotka ovat ikäänkuin polku jota pitkin liikutaan kohdesäveliin.

kitarasoolo

Kahden ensimmäisen tahdin ajan soolo kulkee C soinnun päälle. Ensimmäinen sävel on soinnun perussävel ja toinen on soinnun neljäs sävel, joka venytetään kvinttiin. Toisen tahdin lopussa soitetaan lyhyt likki, joka hyödyntää C-duurisoinnun jokaista sointusäveltä sekä soinnun kuudetta säveltä.

2-34

Soolon toinen osa kulkee F duurisoinnun päälle. Ensimmäisessä tahdissa soitetaan soinnun perussävel sekä sen terssi, joka liu’utetaan soinnun toiseen säveleen ja takaisin terssiin. Toisessa tahdissa soitetaan
soinnun terssi, kvintti sekä seitsemäs sävel, joka venytetään perussäveleen.

3-69

Kolmannen osan ensimmäisessä tahdissa liikutaan Am-soinnun päällä. Ensimmäinen sävel on soinnun kvintti, toinen sen terssi, jonka jälkeen soitetaan taas kvintti. Toisessa tahdissa soitetaan likinomaisesti lisäsäveliä käyttäen soinnun neljättä sekä toista säveltä. Lopuksi soitetaan soinnun terssi sekä perussävel.

4-123

Soolon viimeisessä osassa soitetaan G-duurin päälle. Ensimmäisessä tahdissa soitetaan aluksi soinnun terssi, jonka jälkeen sen kvintti. Toisessa tahdissa soitetaan neljäsosanuotteina soinun seitsemäs sävel, kuudes sävel, kvintti sekä lopuksi terssi.

Ohessa vielä soolo kokonaisuudessaan. Lopusta löydät soolon ja taustan mp3-muodossa omaa harjoitusta varten.

soolo-1


Soolo


Tausta

Kun sooloilu alkaa kiinnostamaan enemmän, voit tutustua rakentamaamme kurssipolkuun, jolla opetellaa sooloimprovisoinnin salat.

Polku sooloimprovisaation maailmaan

 

-Samuli