Värikkään soolonsoiton kulmakivet - Samulin blogi

Viimekertaisessa blogissa kävimme läpi kaikki Am-asteikon seitsemän eri asemaa. Asemat ovat siis kaikki saman...

March 28, 2018 Lisää kommentti

Yleinen kitara Opettaja Oppaat Samulin blog Teoria

Viimekertaisessa blogissa kävimme läpi kaikki Am-asteikon seitsemän eri asemaa. Asemat ovat siis kaikki saman asteikon sovelluksia, joissa käytetään samoja säveliä aloitussävelen ollessa joka asemassa eri. Koska kaikissa asemissa käytetään samoja säveliä, jotka Am-sävellajin tapauksessa ovat:

a, b, c, d, e, f ja g,

voi näitä jokaista asemaa soveltaa Am-sointukierron päälle.

Tätä Am-asteikkoa kutsutaan myös luonnolliseksi molliasteikoksi. Siinä sävelten väliset tasoerot, eli intervallit, noudattavat tiettyä kaavaa. Kun tätä kaavaa sovelletaan mihin tahansa sävellajiin saamme aikaiseksi luonnollisen molliasteikon. Kaavan muodostavat koko- sekä puolisävelaskeleet eri sävelten välillä.

Videomuodossa aiheesta löytyy mainio kurssi myös Rockwayltä, nimeltä Lisäsävyä sooloihin - moodi -kurssi:

Lisäsävyä sooloihin - Moodit

 

Kokosävel askel tarkoittaa kitaran otelaudalla kolmea nauhaväliä niin, että niiden väliin yksi tyhjä nauha. Esim 1. nauha ja 3. nauha. Tätä kahden sävelen välistä matkaa kutsutaan kokosävelaskeleeksi.

Kun taas sävelet ovat vierekkäisillä nauhoilla kutsutaan niiden välistä eroa puolisävelaskeleeksi.

Kun nämä sävelaskeleet laitetaan tiettyyn järkestykseen, ne muodostavat siis luonnollisen molliasteikon. Asteikko etenee sävelaskeleittain seuraavasti:

a (kokosävelaskel) b (puolisävelaskel) c (koko) d (koko) e (puoli) f (koko) g (koko) a

 

Asteikoiden muuntelu

Am-asteikolla on olemassa monia eri variaatioita ja onkin hyvä tuntea tämä sävelaskeleiden muodostama kaava. Voimme muunta jokaisen muun sävelen joko korotetuksi tai alennetuksi paitsi perussävelen (a) tai sen terssin (c). Asteikon terssi määrittää onko asteikko duuri- vai molliasteikko, josta syystä sen muuttaminen vaikuttaa koko asteikon luonteeseen.

Kaikkia muita säveliä voidaan siis muuttaa ja näitä muunnosasteikoita kutsutaan moodeiksi.

Viimekertaisen eri Am-asteikon asemat ovat pohja moodeille. Soitimme Am-asteikon seitsemästä eri asemasta käyttäen niitä saman soinnun päälle. Jos kuitenkin muodostamme kustakin asemasta itsenäisen asteikon muuttaa se niiden kuulokuvaa dramaattisesti.

Kun soitamme Am-asteikon aloittaen a:sta, saamme aikaiseksi Am-luonnollisen asteikon eli aiolisen asteikon Seuraavissa esimerkeissä kaikki Am-asteikosta johdetutut moodit on esitetty A-sävellajissa.

A aiolinen asteikko:

 

Lokrinen

Kun aloitamme Am-asteikon asteikon b:stä ja soitamme sitä näistä sävelistä muodostetun soinnun päälle, joka on Bm-5, kutsutaan tätä asteikkoa B lokriseksi. Siinä on luonnolliseen molliasteikkoon verraten alennettu toinen sävel sekä alennettu viides sävel. Siinä on hyvin tumma soundi ja sitä käytetään paljon mm. metalli sekä jazz musiikissa.

A lokrinen asteikko.

 

Jooninen

Kun soitamme Am-asteikon sävelet aloittaen c:stä soittaen ne C-soinnun päälle saamme asteikoksi joonisen asteikon. Sitä kutsutaan myös luonnolliseksi duuriasteikoksi, joka on luonnollisen molliasteikon rinnakkaissävellaji. Muita muunnettuja duuriasteikon variaatioita verrataan tähän asteikkoon.

A jooninen asteikko:

 

Doorinen

Kun soitamme Am-asteikon aloittaen d sävelestä ja soittaen sen Dm-soinnun päälle saamme D doorisen asteikon. Sen on molliasteikko, jossa on korotettu 6. sävel. Tämä on mm. rock-musiikissa paljon käytetty asteikko.

A doorinen:

 

Fryyginen

Kun aloitamme Am-asteikon e:stä ja soitamme sitä Em-soinnun päälle saamme fryygisen asteikon. Siinä on luonnolliseen molliasteikkoon verraten alennettu toinen sävel. Kun asteikosta alennetaan toinen sävel sen saundiin saataan tiettyä synkeyttä. Tästä syystä fryygistä asteikkoa suositaan mm. metalli-musiikissa.

A fryyginen:

 

Lyydinen

Kun aloitamme Am-asteikon f:stä ja soitamme sitä F-soinnun päälle saamme lyydisen asteikon. Se on duuriasteikko, jossa on korotettu neljäs sävel. Siinä on hyvin raikas ja tunnelmaa nostattava soundi, joten sitä käytetään tässä käyttötarkoituksessa usein tehokeinona.

A lyydinen:

 

Miksolyydinen

Viimeisenä moodina tutustumme Am-asteikon seitsemännen aseman tarjoamaan moodiin. Kun soitamme Am-asteikon aloittaen g:stä ja soittaen sen G-soinnun päälle saamme miksolyydisen asteikon. Se on duuriasteikko, jossa on seitsemäs sävel alennettu. Tämä on yksi rock-musiikin perusasteikoista. Yleistäen duuri7-soinnun päälle voi soittaa tätä asteikkoa.

A miksolyydinen:

Tutustu kunkin moodin sormitukseen ja etenkin sen tarjoamaan saundiin. Jokaisella moodilla on hyvin tunnusomainen saundinsa ja ne on lopulta helppo kuulokuvan perusteella erottaa toisistaan. Kustakin moodista on johdettavissa omat sointukiertonsa mutta voit tutustua niiden tarjoamaan soundiin soittamalla niitä vaikka vain a-sävelen päälle.

Älä unohda tsekata Rockwayn mahtavaa kurssia moodeista:

Lisäsävyä sooloihin - Moodit

 -Samuli 

 

Saatat myös pitää

Metallimusiikin kulmakivi - Heavy-komppaus


Tässä blogissa esittelen muutamat vinkit hevikomppauksen aloittamiseen tai kehittämiseen.


December 11, 2019

Yleisin kitarakomppi: Harjauskomppi


Tässä blogissa availen hieman lisää komppauksen alkeita, mitkä soveltuvat niin akustiselle- kuin sähkökitarallekin...


December 04, 2019

Tears In Heaven -kappaleen intro


Tässä blogissa esittelen kuuluisan kappaleen intron, joka on soitettu akustisella kitaralla. Tulen esittelemään...


November 27, 2019