Metronomi on soittoharrastajan tärkeä työkalu. Esittelen tässä metronomin toimintaperiaatteen, käyttötarkoituksen ja hyviä soittotreenejä metronomia hyödyntäen.
Lähes kaikki musiikki etenee tietyllä nopeudella ja sitä kutsutaan tempoksi. Tempo on syke musiikin alla tai sisällä, jota ei välttämättä soiteta erikseen millään instrumentilla vaan se on aistittavissa sekä laskettavissa musiikin soinnista.
Suurin osa ihmisistä pystyy aistimaan kappaleen tempon tiedostamattaan. Kun musiikkiin perehtymätön henkilö kuuntelee lempikappalettaan hän usein alkaa jalalla tai kädellä taputtamaan kappaleen mukana. Tämä tapahtuu nimenomaan kappaleen tempon mukaisesti.
Musiikin tempoa voidaan mitata, ja yksi hyvä apuväline on metronomi. Metronomia säätämällä saadaan lukema, kuinka monta tempon myötä syntyvää iskua tapahtuu yhden minuutin aikana. Keskivertokappaleen tempo on noin 100, eli siinä tulee 100 iskua minuutissa. Tämä ilmaistaan lyhenteellä bpm (beats per minute) ja se ilmoitetaan nuottikuvassa kappaleen alussa.
Bpm-lukeman perusteella nuoteista soitettaessa saadaan määriteltyä kappaleen täsmälleen oikea nopeus, jossa se tulee soittaa. Usein muusikot myös harjoittelevat erilaisia soittoteknisiä harjoituksia metronomin kanssa, jolloin voidaan helposti seurata omaa kehitystä soittonopeuden näkökulmasta.
Miten metronomi toimii?
Tavallisessa mekaanisessa metronomissa on tukipisteeseen kiinnitetty metallitanko. Tukipisteen alapuolella tankoon on kiinnitetty kiinteä paino ja yläpuolella toinen paino, joka voidaan asettaa tangon ympärille haluttuun kohtaan. Täten tanko ja siihen kiinnitetyt painot ovat tasapainossa tangon osoittaessa suoraan ylöspäin. Muussa tapauksessa ne heilahtelevat heilurin tavoin edestakaisin tämän tasapainoaseman molemmin puolin siten, että heilahdusaika pysyy vakiona. Heilahdusaika on sitä pidempi eli tempo sitä hitaampi, mitä kauemmas tukipisteestä siirrettävä paino on asetettu. Metronomiin merkitty asteikko osoittaa, mihin kohtaan siirrettävä paino on asetettava, jotta se antaisi äänimerkin tietyn määrän kertoja minuutissa, sekä usein myös eri tempoista käytetyt termit. Äänimerkki, tikitys kuuluu heilahtelevan tangon saavuttaessa jommankumman ääriasentonsa.
Nykyään on käytössä myös erilaisia elektronisia metronomeja. Ne voivat olla erikseen musiikkiliikkeestä hankittuja noin kännykän kokoisia laitteita, joissa voi mekaaniseen metronomiin verrattuna vaihtaa sen ääntä, tempoa, tahtilajia sekä aksentointia. Erinäisissä internetissä sijaitsevissa aplikaatiokaupoissa on myös ladattavissa ilmaisia sekä maksullisia metronomiappeja, jotka kulkeutuvat kännykän mukana helposti joka paikkaan. Näiden lisäksi on olemassa lukemattomia online metronomeja, kuten Googlen tarjoama metronomi, joita voi käyttää tietokoneen tai kännykän kautta missä vain.
Soittoharjoittelu metronomin kanssa
Omassa opetustyössäni kuulen oppilaiden suusta hyvin usein, että kappaleen soittaminen on helppoa yksinään mutta kun pitää soittaa sitä tempossa esimerkiksi yhdessä muiden kanssa, ei soitto enää pysykään kasassa. Tämä johtuu siitä, että sitä on kotona harjoiteltu ilman metronomia, jolloin ei olla totuttu sen soittamiseen yhtenäisessä tempossa alussa loppuun. Ilman metronomia soitettaessa usein käy niin, että haastavissa kohdissa soittonopeutta hieman hidastetaan, jotta osan soittaminen käy helpommin. Helpoissa kohdissa taas nopeus saattaa kasvaa soittotekniikan antaessa siihen myöten. Se että saa pidettyä soiton nopeuden tasaisena, on yksi länsimaisen musiikin esittämisen kulmakivistä.
Myös yhtyesoitto vaatii tiukkaa tempossa pysymisen taitoa. Yksi rumpalin rooleista on pitää kappaleen tempoa yllä, jota muut soittajat seuraavat. Kun kaikki yhtyeen soittajat pystyvät soittamaan hyvin samassa tempossa, kuulostaa musiikki yhtenäiseltä ja häiriöttömältä.
Lähes kaiken musiikin voi harjoitella metronomin tahdissa joitain poikkeuksia lukuun ottamatta, joissa musiikki kuuluu esittää ns. vapaassa tempossa. Siinä kappaleen nopeus vaihtelee esittäjän tulkinnan mukaan ja tämä on tyypillistä mm. klassisessa musiikissa.
Näin harjoittelet metronomin kanssa
Ennen kuin lähdet hyödyntämään metronomia harjoitteluusi on tärkeää, että harjoiteltava asia on jo siinä pisteessä, että se on lihasmuistissa eikä sinun tarvitse miettiä asioita kuten millä sormella tulee painaa mikäkin sävel ja missä järjestyksessä ne tulee soittaa. Sinun tulee pystyä soittamaan asia miettimättä, joka mahdollistaa sen, että voit keskittyä teknisen suorituksen sijaan sen ulkopuolisiin seikkoihin kuten tempoon.
Tutustu tästä kirjoituksesta rytmeihin syvällisemmin.
On myös oleellista, että voit kuulla soitettavan asian rytmin mielessäsi ennen kuin lähdet soittamaan sitä metronomin kanssa. Tällöin sinun on helppo seurata sitä mielessä soivaa kuulokuvaa kun sinulla on jokin, jota seurata. Kappaleet sisältävät aina yhdistelmiä erilaisista rytmeistä ja kunkin rytmin hallinta vaatii oman sisäistämisensä etenkin musiikillisessa kontekstissa käytettynä. Hyvä tapa lähteä totuttelemaan metronomin kanssa soittoon on ottaa muutama selkeä perusrytmi, joita voidaan soveltaa vaikkapa yhdellä kielellä soitettuun säveleen. Kun pystyt toteuttamaan nämä rytmit helposti tasaisessa tempossa on tätä taitoa helppo soveltaa oikeisiin musiikillisiin otteisiin.
Esitän seuraavaksi neljä yksinkertaista harjoitusta, jotka soitetaan tässä tempossa 100 bpm mutta voit toki soittaa niitä myös itse valitsemassasi tempossa.
Harjoitus 1.
Ensimmäisessä harjoituksessa soitetaan sävel jokaiselle metronomin iskulle. Näitä säveliä kutsutaan neljäsosanuoteiksi, koska niitä mahtuu neljä kappaletta tahtia kohden. Perus tahdissa usein lasketaan neljään ja ota tämä elementti jo tässä vaiheessa mukaan eli samalla kun soitat säveliä, laske metronomin iskujen mukaan neljään. Etenkin ensimmäisen iskun tunteminen on tärkeää koska se tulee pitämään sinut ns. kartalla soitettaessa kappaleita.
Harjoitus 2.
Toisessa harjoituksessa soitetaan tuplasti enemmän säveliä kuin edellisessä eli nyt soitamme jokaista metronomin iskua kohden kaksi säveltä. Keskity etenkin ensimmäiseen säveleen, jotta saat soitettua sen täsmälleen samaan aikaan metronomin iskun kanssa. Toinen sävel tulee iskujen väliin.
Ennen kuin alat soittamaan harjoitusta kuuntele metronomia ja laske mielessäsi tai ääneen kahteen niin, että aina ykkönen tulee iskulle. Kun pystyt laskemaan tässä rytmissä kahteen esimerkiksi useamman tahdin ajan, pystyt todennäköisesti myös soittamaan helposti. Näitä säveliä kutsutaan kahdeksasosasäveliksi, koska niitä tulee kahdeksan kappaletta tahtia kohden.
Täältä voit katsoa video-oppitunnin aiheesta.
Harjoitus 3.
Kolmannessa harjoituksessa soitetaan ns. trioleita, joissa soitetaan kolme säveltä metronomin iskua kohden. Ennen kuin lähdet soittamaan näitä soittimellasi tehdään harjoitus mielessä tai ääneen lausuttuna.
Voit vaihtoehtoisesti naputtaa rytmiä myös pöytään. Oleellista on, että pystyt tuottamaan rytmin millä tahansa tutulla keinolla, jonka jälkeen se on helppo siirtää instrumentillesi. Laske siis jokaisen metronomin iskun aikana kolmeen niin, että ykkönen osuu aina yksiin metronomin iskun kanssa. Pyri saamaan tasainen rytmi niin, että jokainen sävel tulee tasaisin väliajoin. Mikäli tempo tuntuu liian nopealta voit hidastaa sitä esimerkiksi 70:een.
Harjoitus 4.
Viimeisessä harjoituksessa soitetaan ns. 16-osanuotteja. Säveliä tulee neljä kappaletta metronomin iskua kohden ja yhteensä 16 yhdessä tahdissa. Voit totutella tähän rytmiin myös niin, että lasket tasaisesti neljään ja taputat käsiäsi jokaisen ykkösen kohdalla. Taputus edustaa tässä metronomia mutta sen sijaan, että seuraisit metronomia luotkin itse tempon, joka tuntuu sinulle luontevalta. Voit aksentoida ykkösen lausumalla sen kevyesti kovemmin, joka tulee auttamaan sinua tempossa pysymisessä metronomin kanssa. On tärkeää tuntea ykkönen, joka pyritään soittamaan samanaikaisesti metronomin iskujen kanssa. Kun se on kohdillaan seuraavat loput sävelet usein kuin itsestään perässä.
Voit aluksi lähteä hyvin hitaasta temposta esimerkiksi 60 bpm. Soita siis jokaista iskua kohti tasaisesti neljä säveltä ja ole erityisen tarkkana sen kanssa, että ykkönen tulee aina yhteen metronomin kanssa. Vähitellen voit nopeuttaa tempoa ja metronomin kanssa on myös helppo asettaa itselleen tavoitteita. Tässä tapauksessa tavoite olla 16-osanuoteille 100 bpm.
Olen kirjoittanut myös aiheesta “Rytmipyramidi”, mitä monet ammattilaiset hyödyntävät harjoituksissaan.
Usein vaikeita kappaleita harjoitellessa selvitetäänkin mikä on kappaleen oikea tempo. Tämän jälkeen aletaan harjoittelemaan kappaletta lyhyissä muutaman tahdin mittaisissa pätkissä hitaassa tempossa metronomin kanssa. Kun tämä lyhyt ote sujuu hyvin tässä tempossa voidaan sitä nopeuttaa noin 10 bpm:n verran. Vähitellen tempoa hilataan näin ylöspäin kohti tavoite tempoa, jonka saavutettua kappale on hallinnassa.
Hyviä treenihetkiä!
-Samuli
