Tämän jutun ensimmäisessä osassa keskityttiin kitaran äänittämisen periaatteisiin kotistudiossa ja mikrofontyyppien eroja. Lue ensimmäien osa täältä.
Nyt käydään läpi kymmenen edullista mutta laadukasta mikrofonia.
Koronavirus on vaikuttanut myös tämän katsauksen järjestämiseen, koska pandemian takia useampi mielenkiintoinen mikrofonimalli on tällä hetkellä vaikeasti saatavilla.
Saatiin kuitenkin kasaan kymmenen mikrofonin joukko, joista jokainen löytää melko varmasti oman suosikkinsa. Edetään aakkosjärjestyksessä…
Audix f5
(80 € – Musamaailma)
Audix on tunnettu yhdysvaltalainen mikrofonivalmistaja, jolla on pitkä lista tunnettuja käyttäjiä (esim. Bruce Springsteen, Willie Nelson, Crosby Stills & Nash, George Strait, The Doobie Brothers, Bonnie Raitt ja Al Jarreau). Audixin Fusion-sarja tarjoaa firman tuttua laatua nyt myös entistä edullisemmassa hintaluokassa.
USA:ssa valmistettu Audix f5 on nykyaikainen dynaaminen instrumenttimikki, superhertta-suuntakuviolla ja suurella signaalitasolla. Paketista löytyy myös laadukas topattu pussi, sekä hyvin kestävän oloinen mikrofoniadapteri telineelle.
Audix f5:n kutsuminen “instrumenttimikrofoniksi” voi olla jopa hieman harhaanjohtavaa, koska f5:n soundi on niin iso ja mehukas, että se sopii käytännössä kaikkeen, johon halutaan käyttää mikrofonia suhteellisen lähellä. Kestävän rakenteen ansiosta tämäkin Audix sopii sekä studioon että lavalle.
Pieni vihje rumpalille: Audix tarjoaa Fusion-sarjalaisiaan myös valmiina rumppusetti-paketteina alumiinisalkussa!
Citronic RM06
(89 €; Discodesign)
Citronic on yksi lukuisista kiinalaisista mikrofoni- ja elektroniikkabrändeistä. Tamperelainen Discodesign tuo Citronicin tuotteita maahan.
RM06 on tämän katsauksen ainoa nauhamikrofoni. Monet vintage-nauhamikit – ja niiden nykyaikaiset kopiot – ovat suhteellisen suurikokoisia ja painavia kapistuksia. Citronic RM06 taas on selkeästi nykylinjan edustaja ja tyypillinen lollipop-/tikkarimikki. Nykyaikaiset tehokkaat magnetit ja mikrokokoiset komponentit mahdollistavat sirojen ja kevyiden nauhamikrofonien valmistamista. Citronicille ei tarvitsee myöskään hankkia äänikortin lisäksi toista ulkoista etuvahvistinta, koska RM06 on impedanssin ja lähtötason suhteen optimoitu nykyaikaista laitteistoa varten.
RM06 vaikuttaa suhteellisen kestävältä, vaikka nauhamikkejä kannattaa aina käsitellä varovaisesti. Paketista löytyy kevyesti topattu pussi, sekä hyvin toimiva mikkikehto.
Citronicin soundi on tyypillinen nauhamikrofoneille – basso-osasto on todella muhkea, mutta hyvin siisti, keskialue on melko lineaarinen, sekä diskantti samettisen pehmeä.
Electro-Voice ND44
(140 €; Profitron)
Electro-Voicen ND44 on alun perin kehitetty isokapselisiksi dynaamiseksi mikrofoniksi juuri virveli- ja tomi-rumpuja varten, mutta se sopii soundiltaan ja rakenteeltaan myös hyvin kitaran tai vahvistimen äänittämiseen.
EV ND44 on kompakti ja hyvin kestävän oloinen tapaus. Monista muista dynaamisista instrumenttimikeistä poiketen, tässä mikrofonissa kapseli osoittaa sivuun, minkä ansiosta se ei vie paljon tilaa kitaravahvistimen edessä esimerkiksi lavalla. Kapselia voi suuntaa erittäin hyvin mikin kätevän nivelen ansiosta.
Paketissa on mukana topattu pussi, sekä rumpuvanteelle sopiva adapteri. Lisävarusteena saatavan EV SAND-1 -yleisadapterin hankinta kannattaa mielestäni, koska ND44:n runko on montaa perusmikkiä kapeampi.
Electro-Voicen suuntakuvio on kapea hertta (lähes superhertta) ja mikrofonin lähtötaso on korkeampi, kuin esimerkiksi Shure SM57:ssa. Soundissa löytyy aimo annos preesenssiä, joka sopii hyvin esimerkiksi plektralle soitetulle teräskieliselle akustiselle, rautalankakitaralle tai säröisen vahvistimen kanssa.
Lewitt MTP440DM
(99 €; Profitron)
Lewitt on itävaltalainen mikrofonispesialisti, joka tarjoaa oivan valikoiman eri kondensaattori- ja dynaamisia mikrofoneja. Lewittin MTP440DM rakennetaan Kiinassa, ja se on suunniteltu dynaamiseksi yleismikrofoniksi, joka pärjää hyvin sekä vahvistimen tai rumpujen edessä että vaskisoittimien tai lauluäänen kanssa.
MTP440DM:n erikoisuudet löytyvät erittäin tasaisesta herttakuviosta, jossa esimerkiksi bassotaajuuksien vuodot on minimoitu, sekä erikoiskytkennästä, joka kumoaa lähes täydellisesti eri impedanssien negatiiviset vaikutuksen mikin soundiin. Paketista löytyy topattu pussi, sekä Lewittin laadukas adapteri.
Tämä mikrofoni on mielestäni kestävyydeltään samalla linjalla Audixin ja Electro-Voicen kanssa – veikkaisin että se kestää mukisematta kiertue-elämää. Myös soundiltaan Lewitt MTP440DM on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Soundi on erittäin maukas, ja mikin lähtötaso on mukavan korkea.
Omnitronic CM53
(75 €; Discoland)
Omnitronic on saksalaisen laitetukun, Steingken, oma brändi. Brändin mikrofonit tehdään Kiinassa.
Omnitronic CM53 on tämän katsauksen ainoa kynäkonkkamikki, jota myydään omassa pienessä muovisalkussa. Mikrofonirunkoon mukaan tulevat kolme eri kapselia – hertta (testattu), superhertta ja pallo – joita vaihdetaan yksinkertaisesti ruuvaamalla. Pakettiin kuuluvat mikkikapselien lisäksi vielä pieni tuulisuojaus vaahtomuovista, sekä yksinkertainen telineadapteri.
Edulliseen hintaansa nähden Omnitronicin CM53 tarjoaa runsaasti vastinetta paketin vaihdettavien kapselien ansiosta. Herttakapseli on trion varsinainen työjuhta, joka sopii moniin tilanteisiin. Superhertta voi olla parempi valinta silloin, kun lavamonitorointi hoidetaan stereona tai silloin, kun mikkiä käytetään esimerkiksi spottimikkinä isommissa kokoonpanoissa. Pallokuvio sopii loistavasti pääsignaalin ja tilakaiun vangitsemiseen yhtäaikaisesti.
Omnitronic CM53:n soundi on hieman geneerinen, mutta hyvin pätevä. Mikki antaa sopivasti dynaamista ja tuoretta äänimaisemaa, joka sopii erittäin hyvin akustisen kitaran äänittämiseen.
Omnitronic CM77
(72 €; Discoland)
Omnitronic CM77 muistuttaa ulkonäöltään reilusti kutistunutta Neumann U87 -klassikkoa, niin kuin pitkä liuta muiden kiinalaisbrändien konkkamikit. Vaikka CM77:n kapseli on läpimitaltaan “vain” 3/4-tuuman kokoinen, tällaiset konkkamikrofonit lasketaan kuitenkin isokapselisien joukkoon.
Tämän Omnitronicin suuntakuvio on kiinteästi hertta. Paketista löytyy mikrofonin lisäksi vielä musta kehtoripustin.
En tiedä miten Omnitronicin kiinalainen valmistaja tekee sen, mutta CM77-mallin soundi on mielestäni yllättävän hyvä. Soundissa on mukavasti tarkkuutta keskialueella ja vain hyvin lievä diskanttikorostus, joka ei koskaan muutu liian kovaksi tai teräväksi.
Ensimmäiseksi “studiomikrofoniksi” ja yleishöyläksi Omnitronic CM77 ei mielestäni olisi lainkaan huono valinta.
Omnitronic 75Pro
(48 €; Discoland)
Tähän asti nähtiin tässä katsauksessa kuusi erilaista mikrofoniratkaisua, mutta Omnitronic 75Pro -mallin myötä siirrytään “Shure SM57 ja sen kloonit” -osastoon.
Omnitronic 75Pro on selvä Shure SM57 -klooni, mutta sen runko on šamppanjanvärinen, niin kuin muutkin brändin mikit. Pakettiin kuuluu mikrofonin ohella ainoastaan musta telineadapteri.
Tähän katsaukseen testatuista SM57-kopioista 75Pron soundi ja signaalitaso on lähimpänä alkuperäistä Shure-klassikkoa. Omnitronicin runkoäänet – silloin kun mikkiin kosketaan – ovat pikkuisen kovempia, kun alkuperäisessä, ja 75Pron soundissa on myös aavistuksen verran pienempi preesenskorostus, mutta hyvin lähelle päästään.
Shure SM57
(98 €; Intersonic)
Tämä se nyt on – klassikoiden klassikko!
Kun Shure SM57 (SM tarkoittaa Studio Microphone) – ja sen veli SM58 – ilmestyi kuuskytluvun lopussa, mallissa oli firman uusin päivitys Unidyne-kapselista ja mattamusta viimeistely, joka ei heijastanut TV-studion valoja ikävästi kameroihin.
Mutta lisäksi molempien mallien prototyypit kävivät läpi army bootcamp -tyylistä testausprosessia. SM-kaksikkoa heitettiin useamman kerran Shure-tehtaan katolta parkkipaikan asfaltille. Niiden yli ajettiin tahallaan henkilöautolla. Uutuusmikit upotettiin veteen, niitä pakastettiin, niitä haudattiin maahan ja ne laitettiin viikoksi aavikkotyyliseen lämpötilaan ja kuivuuteen. Vasta silloin kun viimeiset prototyypit kestivät tällaista kohtelua (lähes) mukisematta, Shure laittoi SM57:n ja SM58:n tuotantoon. Ja hyvä niin, kun katsoo esimerkiksi the Who-yhtiön vanhoja keikkataltiointeja, joissa etenkin rumpu- ja laulumikit saivat usein kovaa kyytiä.
Klassikkomalli Shure SM57 on yhä hyvin relevantti, ammattitason ratkaisu. Kaikki tietää, miltä “57” kuulostaa ja miten se käyttäytyy eri tilanteissa. Lukemattomien äänitteiden ja keikkojen peruspilari, joka on saatavilla erittäin reiluun hintaan.
Stagg SDM70
(34 €; Millbrook)
Ulkoisesti Staggin SDM70 on kuin Shure SM57:n kaksoisolento, ainoastaan runkoon lisätty valkoinen Stagg-logo tekee selväksi, että tässä on kyse kloonista.
Stagg SDM70 myydään hyvin topatussa kuljetuslaatikossa. Muovilaatikosta löytyy mikin lisäksi vielä laadukas, viisimetrinen XLR-johto. Sopivan adapterin hankinta jää kuitenkin ostajalle.
Soundin ja signaalitason suhteen SDM70 eroaa kuitenkin jonkin verran esikuvastaan. Sanoisin, että Staggin yleiskuva on modernimpi. SDM70-mikistä lähtee enemmän ääntä kuin SM57:sta, ja se kuulostaa myös kirkkaammalta. Vaikka kyseessä on tämän katsauksen edullisin mikrofoni, Stagg SDM70 on ilman muuta kokeilemisen arvoinen dynaaminen mikki.
Vocaltone D7
(39,90 €; Verkkokauppa.com)
Se, että Verkkokauppa.comilta saa nyt edullisia oman Vocaltone-brändin mikrofoneja, tuli minulle täytenä yllätyksenä, kun tein taustatyötä tähän juttuun.
Vocaltone D7 on brändin oma versio Shure SM57 -mikistä. Rungossa oleva logo, sekä grillin reunanauha tekevät selväksi, että kyseessä on kopio. Laatikosta löytyy keinonahkainen pussi ja muoviadapteri mikrofonille.
Signaalitason ja soundin kannalta Vocaltone D7 istuu jossain Shuren ja Staggin välillä. Vocaltonessa on alkuperäistä hieman korkeampi lähtötaso, mutta soundiltaan D7 on lähempänä SM57:a kuin SDM70:ä. Keskialue on kiinteä ja preesenkorostus maltillinen, mutta bassoa lähtee D7:sta hieman enemmän kuin Shure-klassikosta.
******
Tämän katsauksen mikrofonien soundilliset erot voi kuunnella tässä videossa:
Kirjoittaja: Martin Berka
