Tämänkertaisessa blogissa esittelen kuukauden soolon lokakuulle. Blogin lopusta löydät ääniraidat.
Käsittelyssä tällä kertaa kuukauden soolossa on otos omasta kappaleestani Nightdemon. Kappale löytyy debyyttialbumiltani “Quest For Remedy” (2012).
Esimerkkisoolo soitetaan oheisen videon kohdassa 2:36.
Kyseessä on siis melodinen osio, joka on myös kappaleen kertosäe. Sen idea lähti alunperin komppikitaraosuudesta, johon hain hieman tavanomaisesta poikkeavaa sointukiertoa. Koko kierto sisältää kaikenkaikkiaan kolme eri sävellajia, jotka pyrin sitomaan niin, että niiden vaihdos olisi kuitenkin mahdollisimman huomaamaton. Tämä tuo harmoniaan mielenkiintoisen lisäsävyn, jota ei voi saavuttaa vain yhdessä sävellajissa pysymällä.
Lisäsävyä sooloihin -kurssi kannattaa kahlata huolella läpi:
Kaikki sävellajit ovat kuitenkin teoreettisesti lähellä toisiaan ja niissä tulee vain yhden sävelen muutos verrattuna edelliseen. Kertosäe alkaa Dm-sävelajissa, joka pian moduloi Am-sävellajiin, jonka kautta kierto loppuu G-duuri sävellajiin.
Melodia käyttää lähinnä sointusäveliä ja se kattaa kaksi sointukiertoa. Ensimmäisessä kierrossa melodia esitellään kuulijallle ja toisessa se soitetaan oktaavia ylempää. Teknisesti tämä osa ei ole haastava mutta erikoisuutena siinä soitetaan muutama sävel käyttämällä tapping-tekniikkaa.
Tässä mukana myös melodian komppikitaraosuus. Sen sointukierto on Dm, Bb, Gm, F, C, Am, D ja G.
Sitten soolo…
1.
Yllä on esitetty melodian ensimmäinen osa. joka on yhden sointukierron mittainen. Melodia käyttää lähinnä sointusäveliä sekä jonkin verran lisäsäveliä, jotka ovat soinnun 7. ja 9. sävelet. Pyri siihen, että sävelet soivat yksi kerrallaan eivätkä pääse soimaan päällekkäin. Tämä aiheuttaa etenkin särösaundilla sen, että soitto kuulostaa epäpuhtaalta josta melodianlinja saattaa kärsiä.
2.
Melodian toinen osio on sama kuin ensimmäinen mutta oktaavia ylempää soitettuna. Tähän osioon pätevät samat ohjeet kuin ensimmäiseenkin eli huomioi soiton puhtaus sekä fraseeraus. Voit kokeilla erilaisia vibraatoja sekä liukuja sävelten välillä. Ylempänä otelautaa soitettaessa nauhavälit käyvät ahtaammiksi, joka osiltaan saattaa vaikeuttaa soittamista. Tämä on kuitenkin totuttelukysymys, joten tämä osio auttaa myös tässäkin asiassa.
Komppikitara
Kertosäkeen komppikitararaita hyödyntää mielenkiintoisia sointuhajotuksia. Käytössä ovat lähinnä kolmisoinnut sekä add9-soinnut. Normaalisti suurella särösaundilla soitetut kolmisoinnut puuroutuvat helposti, jonka vuoksi käytössä ovat yleisemmin 5-soinnut.
Kuitenkin mikäli tarkoituksena on käyttää kolmisointuja voi soinnun hajottelulla saada sen sointiin selkeyttä. Kuviossa on perusäänet soitettu paksuimmilta kieliltä ja loput soinnun sävelet pääsääntöisesti g- ja b-kieliltä.
Kun soinnun sävelet eivät ole lähellä toisiaan ne eivät myöskään ala resonoimaan keskenään niin helposti. Nämä sointuasettelut tuottavat myös kirkkaamman äänuikuvan särösaundilla, joten ne ovat oivallinen sekä erilainen tapa soittaa perus-kolmisointuja.
Tausta
Soolo
Hyviä treenihetkiä!
-Samuli
