Albert Järvisen jalanjäljissä

Albert Järvisen jalanjäljissä

Tässä kirjoituksessa tutustutaan legendaariseen suomalaiseen kitaraistiin Albert Järviseen. PekkaAlbertJärvinen ( 1950-1991 ) on parhaiten tunnettu maineikkaan Hurriganes-yhtyeen kitaristina. Hän otti lempinimensä yhdeltä suurimmalta idoliltaan, blueskitaristi Albert Kingiltä. Rockwayltä löytyy kitarakurssi nimeltä In the Style of Albert Järvinen, missä tutustutaan miehen soittotekniikkaan, soundiin, biiseihin ja kitarakamoihin.

In the Style of Albert Järvinen

Albert Järvisen ura

Albert Järvinen syntyi Iitissä, jossa hän aloitti kitaransoiton akustisella kitaralla kahdeksanvuotiaana. Hän opiskeli klassista kitarointia opettaja Ivan Putilinin johdolla kunnes sai ensimmäisen sähkökitaransa 15-vuotiaana. Tämän jälkeen hän soittikin useissa eri kokoonpanoissa kuten bluesbändi Harpissa sekä rockyhtye Poisonissa. Vuonna 1972 hän korvasi niinikään legendaarisen kitaristin Ile Kallion soolokitaristina Hurriganes-nimisessä yhtyeessä. Albert oli jo tässä vaiheessa kokenut muusikko ja tehnyt kiertueita erinäisten eri muusikoiden kanssa.

Ero Hurriganesista

Vuonna 1975 Järvinen jätti Hurriganesin soittaakseen comebackia tekevän Rock-Jerryn kanssa. Näihin aikoihin hänellä alkoi olla henkilökohtaisia ongelmia, jotka saattoivat liittyä eroon Hurrganesista. Myöhemmin samana vuonna hän perusti yhtyeen nimeltä The Royals, joka soitti niin Cream-covereita kuin omaakin tuotantoa. Yhtye haastoi Hurriganesin suurena rock-yhtyeenä mutta Järvisen karisma ei kuitenkaan yltänyt Remu Aaltosen (Hurriganes-johtohahmo) tasolle.

Kun The Royals hajosi vuonna 1979 suuntasi Järvinen kohti Englantia kohti uusia tuulia. Hän oli kysytty kitaristi ja esimerkiksi Elvis Costello halusi hänet muiden lomassa kitaristikseen. Järvinen palasi kuitenkin pian takaisin Suomeen soittamaan yhdessä Dave Lindholmin kanssa ja myöhemmin samana vuonna liittyi takaisin Hurriganesiin, jonka kanssa hän nauhoitti kaksi albumia.

Albert Järvisen Sooloura

Vuonna 1981 Albert liittyi Sleepy Sleepersiin mutta lisääntyvien henkilökohtaisten ongelmien johdosta tämä pesti ei kestänyt kauan. Muutaman vuoden ja bändikokeilun jälkeen hän julkaisi Albert Järvinen Band nimen alla maxi-singlen. Tämän albumin tuotti kuuluisa Motörhead basisti-laulaja Lemmy Kilmister, joka myös lauloi kyseisellä levyllä. Jatkossa Albert piti matalaa profiilia mutta julkaisi silti sooloalbumin Braindamage ja soitti yhdessä mm. idolinsa Albert Kingin kanssa.

Kuolema

Albert Järvinen menehtyi sydänkohtaukseen konserttikiertueen aikana Englannissa vuonna 1991, 40-vuotiaana. Hänet on haudattu Vantaan Honkanummen hautausmaalle. Hän on yksi kaikkien aikoijen maineikkaimpia sekä taitavimpia blueskitaristeja ja hänen soittoaan on onneksemme kuultavissa useilla eri albumeilla.

Diskografia:

Soolo albumit

  • Ride On (1974)
  • Braindamage – Or Still Alive (1988)
  • Guitar (1990) (kokoelma albumi)
  • Mirror Tower (1991)
  • Aspects of Albert Järvinen (1995) (kokoelma albumi)
  • Patchy Moss – 30 Big Ones (2000) (kokoelma albumi)
  • Let It Roll: Rocks & Rarities (2004) (kokoelma albumi)

Hurriganes albumit

  • Rock and Roll All Night Long (1973)
  • Roadrunner (1974)
  • Sixteen Golden Greats (1977) (kokoelma albumi)
  • Hurrigane by the Hurriganes (1977) (kokoelma albumi)
  • Jailbird (1979)
  • 10/80 (1980)

Tutustu syvemmin Järvisen soittoon lunastamalla ilmainen kokeilu tällä kurssilla: https://app.rockway.fi/content/course/481

Get On -kappaleen intro

Get On on yksi Hurriganesin tunnetuimpia kappaleita. Kappale löytyy yhtyeen toiselta albumilta, Roadrunnerilta, joka julkaistiin vuonna 1974. Kappaleen intro jäljittelee Chuck Berryn Johnny B. Gooden introa. Tämä oli yhtyeen nokkahahmo Remun idea ja kappale onkin kuultu lähes jokaisessa Hurriganes konsertissa. Get On voitti European Pop Jury kilpailun vuonna 1974.

Kahden ensimmäisen tahdin aikana soitetaan kaksiäänistä melodialinjaa, joka perustuu C-bluesasteikkoon. Käytä tässä plektran alaslyöntejä tasaisen atakin aikaansaamiseksi. Soita kunkin nauhavälin sävelet samalla sormella käyttäen pientä barreotetta.

Kolmannessa tahdissa huomionarvoinen tekniikka keskittyy bendiin. Soita g-kielen 10. nauhavälistä kokosävelbend ja jätä venytys pitoon samalla kun soitat pikkurillillä ohuimman e-kielen 11. nauhan. Soita tämän jälkeen bendattu 10. nauha ja vapauta se release-bendillä.

Käytä kevyesti särötettyä saundia ja pyri soittamaan rymisesti sekä dynaamisesti mahdollisimman tasaisesti ja voimakkaasti. Oheisesta kurssista voit tutustua lisää bendtekniikkaan: https://app.rockway.fi/content/course/417

-Samuli