Samulin blog, sähkökitara, kitara

Rytmipyramidi - Hahmota rytmit ja kehity nopeasti - Samulin blogi

Tässä blogissa käymme läpi aihetta, joka on kenties tärkein elementti kaikessa musiikissa: rytmi.

Siitä huolimatta, että ilman rytmiä ei ole musiikkia kitaristit keskittvät sen treenaamiseen yllättävän vähän. Fokus on yleensä sävelissä ja tekniikassa rytmin laadun jäädessä lähes huomiotta. Mikäli jokin asia soitetaan teknisesti virheettömästi sävelten soidessa puhtaasti mutta rytmin ollessa epätarkka, ei soitto kuulosta hyvältä. Päinvastaisessa tilanteessa rytmin ollessa kohdillaan mutta soiton muuten ollessa hieman epäpuhdasta on sen kuulokuva miellyttävämpi. 

Rytmin kehittäminen on luonnollisesti perustreeniä esimerkiksi rumpaleille sekä basisteille mutta kitaristit harvemmin käsittelevät aihetta. Se osittain tuleekin luonnollisena osana esimerkiksi tekniikkaharjoituksia mutta niin kuin mitään muutakaan asiaa sitä ei saa erinomaisesti haltuun ilman siihen huolella paneutumatta.

Kannattaa myös tsekata heavy-komppaus -kurssimme:

Heavy-komppaus

Musiikki = rytmi

kello

Yksi musiikin käytetyimmistä määreistä on seuraava: musiikki on järjestettyä ääntä. Tämä tarkoittaa, että äänet tai sävelet eivät tule sattumanvaraisessa järjestyksessä tai rytmissä vaan suunnitellusti.

Kun soitto on rytmisesti tarkkaa se kuulostaa hallitulta ja miellyttävältä. Mikäli soitto on ns. edellä, eli liian nopeata suhteessa muuhun samanaikaiseen musiikkiin tulee siitä helposti hermostunut ja kiirehditty tunnelma. Jos taas soitto ns. laahaa, eli se tulee jäljessä kappaleen perussykkeestä siihen tulee laiska ja epätarkka sävy. Hallitussa rytmiikassa näitä seikkoja voi käyttää myös tehokeinoina mutta yleisesti ottaen soiton tulisi olla mahdollisimman tarkassa timessä muun musiikin kanssa.

 

Aika-arvot

Musiikin rytmiikka koostuu monista eri palasista ja siihen liittyy vahvasti myös fraseeraus, joka on tyyli- ja soittajakohtaista. Kuitenkin siinä esiintyy joitain yhteneviä tekijoitä, eri rytmiikan osasia, joita voi harjoitella erikseen ja vahvistaa. Näitä osasia kutsutaan rytmin aika-arvoiksi ja kaikki musiikin tyylit hyödyntävät niitä.

Jokaisessa kappaleessa on perussyke eli tempo, jonka nopeudella kappale etenee. Usein tämä syke syke ilmaistaan metronomilukemalla, joka voi olla esim 70 bpm (beats per minute). Tämä kertoo sen kuinka monta iskua perussykkeellä soitetaan minuuttia kohden. Keskimääräinen normaalitempo kappaleissa on noin 100 bpm. Alle 70 on hidas tempo ja yli 120 alkaa olemaan nopea.

Soiton aika-arvoja peilataan tähän perussykkeeseen. Käytännössä keskitymme siihen, kuinka monta nuottia soitamme yhtä perussykeiskua kohden. Voimme soittaa esimerkiksi vain yhden nuotin iskua kohden, jolloin näitä nuotteja kutsutaan 1/4-osanuoteiksi. Mikäli soitamme iskua kohden kaksi nuottia niiden aika-arvoa kutsutaan 1/8-osanuoteiksi. Voimme soittaa iskua kohden miltei mitä vain aika-arvoja mutta tyypillisiä ovat kahden, kolmen, neljän ja kuuden nuotin ryhmät. Voimme myös soittaa pitkiä nuotteja, jotka kestävät useamman iskun ajan mutta nyt keskitymme hieman nopeampiin aika-arvoihin alkaen yhdestä nuotista ja edeten kahdeksan nuotin ryhmiin.

Tällä konseptilla saamme yhteensä kahdeksan eri aika-arvoa: 1/4-osat (1:t), 1/8-osat (2:t), triolit (3:t), 16-osat (4:t), kvintolit (5:t), sekstolit (6:t), septolit (7:t) ja 32-osat ((:t).

 

Rytmipyramidi 

 
Nämä aika-arvot peräkkäin soitettuna muodostavat ns. rytmipyramidin. Aloitamme hitaista nuoteista nostaen aina esimerksi tahdin välein aika-arvoa yhdellä nuotilla. Etenemme kahdeksan nuotin ryhmiin saakka, josta palaamme takaisin ottaen aina tahdin välein yhden nuotin pois aika-arvosta.

Tämän toteuttaminen vaatii hyvää rytmin hallintaa ja edellyttää, että jokainen aika-arvo on hyvin hallussa. Niitä tulee aluksi harjoitella erikseen niin, että ne ovat lihasmuistissa. Tavoitteena olisi pystyä soittamaan esim. 16-osa nuotteja haluttuun tempoon ilman sen suuremmitta esimietintöjä. Tunnet tämän aika-arvon pulssin ja saat sen soitettua laskematta soitettuja nuotteja. 

 

Aika-arvojen treenaus

Tähän tavoitteeseen pääseminen toki edellyttää, että mietit kuinka monta säveltä soitat iskua kohden. Joudut myös kiinnittämään huomiota soittotekniikkaan. Plektralla soitettaessa keskity siihen, minkäsuuntaisella plektraniskulla kukin nuottiryhmä alkaa. Mikäli soitamme 16-osia eli neljän nuotin sarjoja ja aloitat niiden soittamisen alaslyönnillä, alkaa tällöin jokainen uusi sarja alaslyönnillä.

Mikäli taas soitat trioleita aloittaen alaslyönnillä, alkaa joka toinen kolmen nuotin sarja alaslyönnillä ja joka toinen sarja ylöslyönnillä. Kun soitat parittomia aika-arvoja esiintyy tämä ilmiö niissä jokaisessa. Kun taas soitat parillisia nuottimääriä alkaa jokainen uusi sarja samansuuntaisella plektraniskulla kuin edellinenkin.

Rytmipyramidi

Harjoittele siis kukin aika-arvo erikseen, jonka jälkeen voit soittaa niitä perätysten. Jotkut rytmit kuten 1/8-osat tai 16-osat saattavat tuntua luonnollisemmilta kuin vaikka kvintolit. Harjoittele siis kvintoleita aluksi erikseen. Keskity jokaisen viiden nuotin sarjan ensimmäiseen nuottiin ja kiinnitä huomiota siihen, millä plektraniskulla aloitat sarjan. Kun kaikki aika-arvot on erikseen hallussa hyvä tapa on soittaa jokaista aika-arvoa tahdin ajan, jonka jälkeen siirry suoraan seuraavaan. Kun pääset 32-osanuotteihin saakka palaa aika-arvo kerrallaan takaisin alkuun.

Kun hallitset nämä aika-arvot, hallitset yleisimmät rytmit populäärimusiikista ja soittosi on rytmisesti huomattavasti tarkempaa. 

Tämä kurssi on myös oivallinen aiheeseen:

Heavy-komppaus

-Samuli

 

Lisää kommentti