Pikaopas nelisointuihin - Samulin blogi

Usein sointulapuissa näkee kummallisia sointumerkkejä kuten Cmaj7 tai C#m6.  Se mistä tällaisissa soinnussa on kyse,...

April 04, 2018 Lisää kommentti

Yleinen kitara Opettaja Oppaat Samulin blog

Usein sointulapuissa näkee kummallisia sointumerkkejä kuten Cmaj7 tai C#m6.  Se mistä tällaisissa soinnussa on kyse, avataan tässä blogissa. Suosittelen myös tutustumaan asiaan videomuodossa laajalla Suuri sointuopas -kurssilla.

SUURI SOINTUOPAS

Pohjimmiltaan soinnut jaetaan kahteen ryhmään: duureihin sekä molleihin. Mikäli sointumerkkinä on vain iso kirjain kuten D, F tai vaikkapa A, on kyseessä duurisointu. Mollisoinnun tapauksessa suuren kirjaimen perään lisätään pieni m-kirjain kuten esimerkiksi Am (A-molli).

Niin duuri- kuin mollisoinnutkin koostuvat kolmesta eri sävelestä. Nämä sävelet ovat soinnun perusääni, joka A-mollisoinnun tapauksessa on a (1). Seuraava sävel on a:sta laskettu kolmas sävel eli a (1), b (2) ja c (3). Kolmas sointusävel on a:sta laskettu viides sävel eli a (1), b (2), c (3), d (4) ja e (5).

Kun laitamme nämä kolme säveltä päällekkäin ne muodostavat Am-kolmisoinnun, jotka ovat siis a, c ja e. Nämä sävelet muodostavat ns. terssipinon.

Terssiksi kutsutaan kahden sävelen välistä tasoeroa, joiden väliin jää yksi asteikon sävel.

 

6- ja 7-soinnut

Kun jatkamme tätä terssipinon rakentamista uudella terssillä, saamme aikaiseksi tällä lisäsävelellä sointulaajennuksen. Lisäämme siis sointuun sen seitsemännen sävelen, joka on Am:n tapauksessa g. Kun lisäämme tämän sävelen Am-sointuun tulee sen nimeksi Am7, sen lisäsävelen mukaisesti.

 

Maj7-sointu

Duuri7-sointujen yhteydessä törmäämme srääseen teoreettiseen sääntöön. Duurisävellajissa 1. ja 7. sävelen välistä intervallia eli tasoeroa kutsutaan suureksi septimiksi. Tämä käsite "suuri" lisätään myös duurisoinnun nimeen kun siihen lisätään sen 7. sävel. Esimerkiksi C-duurisoinnun 7. sävel on:

c (1), d (2), e (3), f (4) , g (5), a (6) ja b (7).

Kun lisäämme C-duurisointuun sen suuren septimin, tulee soinnun nimeksi Cmaj7. Maj on lyhenne englanninkielisestä sanasta major, joka tarkoittaa suurta.

                                  

 

Duuri7-sointu

Usein kuitenkin törmäämme sointulapuissa sointuihin, jotka on merkitty pelkällä 7-lisäyksellä kuten esimerkiksi C7, F7, G7 jne. Kun sointumerkinnästä puuttuu maj-lyhenne 7:n yhteydessä on kyseessä on ns. pieni septimi. Tällöin 7. sävel on alennettu ja se vaikuttaa todella paljon soinnun kuulokuvaan. Tällöin esimerkiksi sointumerkinnän ollessa C7 on siihen lisätty sävel alennettu b, eli bb. Pieni b-kirjain sävelten ja sointujen yhteydessä tarkoittaa alennusta. Tällöin kyseinen kohde on alennettu puolisävelaskelta.

 

6-soinnut

Soinnun nimessä oleva numero siis kertoo monesko sävel sointuun on lisätty. Mikäli sointumerkkinä on C6, siihen on lisätty c:stä laskettu kuudes sävel, joka on:

c (1), d (2), e (3), f (4), g (5) ja a (6).

Tällöin C6 soinnun sävelet ovat c, e, g ja a.

Lisäsävelten lisäämisessä sointuun liittyy muutamia teoreettisia poikkeuksia. Kun muodostamme duuri6-soinnun, lisätään 6. sävel suoraan kyseisen soinnun asteikon mukaan.

Kun taas lisäämme mollisointuun sen kuudennen sävelen, soitetaan sävel korotettuna. Jos siis haluamme esimerkiksi muodostaa Am6-soinnun, on Am asteikon 6. sävel f. A (1), b (2), c (3), d (4), e (5) ja f (6). Mutta koska molli6-soinnuissa lisätty 6. sävel on korotettu on se tässä tapauksessa siis f#. Tällöin Am6-soinnun sävelet ovat siis a, c, e ja f#.

Sointujen sormitus

Sointuotteita löytyy kuhunkin sointuun monia. On hyvä opetella muutama ns. standardisormitus kullekin sointutyypille, jonka lisäksi on myös hyvä tuntea edelläkäyty teoria sointujen rakenteesta. Sormituksia voi tämän tiedon pohjalta itsekin tällöin rakentaa eikä sen ansiosta tarvitse opetella niin paljon erinäisiä otteita ulkoa. Tämä toki edellyttää otelaudan tuntemusta mutta siitä on valtava hyöty kun nähdessäsi jonkin sointumerkinnän, pystyt sen nimen perusteella päättelemään mitkä ovat kyseisen soinnun lisäsävelet ja mistä voit otelaudalta ne sointuotteeseen lisätä.

Usein perus kolmisoinnut soitetaan kitaralla niin, että niissä käytetään kaikkia kitaran kuutta kieltä. Kun sointuihin aletaan lisäämään lisäsäveliä usein otteista muodostuu sellaisia, että soitamme vain niin monta kieltä kuin soinnussa on säveliä. Edelläkäytyjä sointuja kutsutaan sävelmääränsä perusteella nelisoinnuiksi, jonka vuoksi useassa otteessa onkin neljä kieltä käytössä. Jotkut näistä otteista voidaan muodostaa myös kaikille kuudelle kielelle mutta teoriassa se ei ole tarpeellista, sillä neljällä kielellä saadaan koko sointu soitettua, jolloin se sisältää tarvittavan informaation.

Muista katsastaa Suuri sointuopas -kurssi:

SUURI SOINTUOPAS

Ohessa on tyypillisimmät sointuotteet duuri- sekä molli6-soinnuille sekä molli7-, duurimaj7- sekä duuri7-soinnuille. Voit ladata nämä otteet tästä.

-Samuli

 

 

Saatat myös pitää

Yleisin kitarakomppi: Harjauskomppi


Tässä blogissa availen hieman lisää komppauksen alkeita, mitkä soveltuvat niin akustiselle- kuin sähkökitarallekin...


December 04, 2019

Tears In Heaven -kappaleen intro


Tässä blogissa esittelen kuuluisan kappaleen intron, joka on soitettu akustisella kitaralla. Tulen esittelemään...


November 27, 2019

Fraseerausta Steve Morsen tyyliin


Tässä blogissa esittelen tunnetun kitaramelodian, jonka avulla opit lisäämään fraaseerausta soittoosi vibraaton sekä...


November 20, 2019