Musiikissa käytetään hyvin paljon valmiita sointukiertoja. Ne ovat entuudestaan hyväksi todettuja muutaman soinnun kiertoja, joita sovelletaan kappaleiden eri osissa. Eri musiikkityyleillä on myös omat ominaispiirteiset sointukiertonsa, joita harjaantunut korva osaa helposti poimia.
Sointukierrolla siis tarkoitetaan muutaman soinnun käsittämää lyhyttä sekvenssiä, josta kappaleen osa rakennetaan.
Kierrossa saattaa olla esimerkiksi neljä eri sointua, joista kutakin soitetaan yhden tahdin ajan. Tätä neljän tahdin mittaista pätkää voidaan soittaa esimerkiksi yhteensä neljä kertaa, josta rakentuu vaikkapa kappaleen säkeistö.
Katso: Videokurssi – Suuri sointuopas
On tärkeää tuntea joitain yleisimpiä sointukiertoja, jolloin ymmärryksesi kasvaa musiikkia kohtaan. Se että tiedät tietyn genren yleisimpiä sointukiertoja, auttaa sinua hahmottamaan myös kappaleita paremmin.
Sointukiertojen tunteminen auttaa myös soolosoitossa ja etenkin improvisoinnissa.
Kun tunnet hyvin taustalla soitettavan sointukierron sekä sen yksittäisten sointujen rakenteen, mahdollistaa se varman ja hyvänkuuloisen improvisoinnin kierron päälle.
Usein sointukierron soinnut valitaan jostain tietystä sävellajista. Kussakin sävellajissa on omat sointunsa, joita voidaan hyödyntää sointukierron luomiseen.
Esimerkiksi Am-sävellajin soinnut ovat:
- Am (1)
- Bm-5 (2)
- C (3)
- Dm (4)
- Em (5)
- F (6)
- G (7)
Jos soinnut ja sävellajien teoria sekä kiinnostaa, kannattaa tutustua meidän kurssi nimeltä: Musiikinteorian-perusteita-savelkellon-avulla
Voit valita näistä Am-sävellajin soinnuista esimerkiksi neljä, joista sointukierto luodaan. Soinnut voivat olla esim. C (1), G (5), Am (6) ja F (4). Kutakin sointua voidaan soittaa tahdin ajan, jolloin saadaan aikaiseksi sointukierto. Usein vielä tämän lisäksi soinnut soitetaan jollain tietyllä tyylillä riippuen kappaleen luonteesta. Käytössä voi olla ns. harjauskomppi tai jokin rytmisempi lähestyminen.
Miksi valitsimme juuri nämä soinnut? Seuraavaksi asiaa sointuasteista. Voit myös katsoa Sävelkello-kurssimme.
Sointuaste
Sointuasteilla tarkoitetaan sointujen nimeämistä numeroilla. Esitin yllä esimerkiksi Am-sävellajin soinnut, jossa on suluissa merkitty numerolla kunkin soinnun numero.
Usein sävellajin ensimmäisen soinnun ajatellaan olevan 1, josta lasketaan eteenpäin seuraavat 7 sointua. Tämän ajattelun omaksuminen auttaa myös sointukiertojen hahmottamisessa.
Jos sointukierto on Am-sävellajissa Am, F ja G, voidaan tämä ilmaista myös numeroin 1, 6 ja 7.
Numeroilla emme ole sidoksissa mihinkään tiettyyn sävellajiin ja tällä kaavalla esitetty sointukierto kuulostaa samantyyppisessä kaikissa muissakin molli-sävellajeissa. 1, 6 ja 7-kierto esimerkiksi Em-sävellajissa tarkoittaa sointuja Em, C ja D. Tämän sävellajin soinnut ovat siis Em (1), F#-5 (2), G (3), Am (4), Bm (5), C (6) ja D (7).
Esitän seuraavaksi muutamia tunnettuja sointukiertoja yleisissä musiikintyyleissä. Nämä on hyvä tuntea ja harjoitella. Näin yleinen muusikkoutesi kehittyy ja pääset syvemmin sisään eri genreihin.
Blues – Yleisimmät sointukierrot
Yksi kaikkein tunnetuimmista sointukierroista on ns. 12 tahdin blueskierto. Tämä sointukierto on ylivoimaisesti käytetyin kierto bluesissa ja siihen perustuu pitkälti pop ja rock musiikin kiertojen pohjakin. Kierrossa on vain kolme sointua, jotka voidaan ilmaista numeroin 1, 4 ja 5. Mikäli valitsemme sävellajiksi ovat soinnut tällöin E, A ja B. Bluestyyliissä usein soinnut soitetaan duuri7-sointuina ja tässä tapauksessa kaikki kierron soinnut voidaan soittaa näin.
Lue lisää: Soittamaan bluestyylistä sooloa sointukierron päälle
Harjoittele tämän kierron soittamista muissakin sävellajeissa ja nimenomaan sointujen ajattelu asteina eli numeroina auttaa sen soveltamista muihin sävellajeihin.
Pop – Yleisimmät sointukierrot
Pop-musiikki on käsitteenä valtavan laaja ja siinä käytetyt sointukierrot ovat hieman muuttuneet vuosikymmenien saatossa. Etenkin 50-luvun pop/rockissa käytettiin paljon seuraavaa duurisävellajikiertoa, jossa sointuasteen ovat 1, 6, 4 ja 5.
C-sävellajiin sovellettuna tämä on C, Am, F ja G. Esimerkiksi kotimaisen Hurrganes-yhtyeen My Only One -kappale menee tällä sointukierrolla.
Modernimmassa popissa käytetään paljolti samaa sointukiertoa, jopa saman artistin useissa eri kappaleissa.
Mikäli kappale kulkee duurissa on sointukierron asteet 1, 5, 6 ja 4. C-sävellajissa soinnut ovat siis C, G, Am ja F. Tämän kierron voi kuulla esim. Journey-yhtyeen Don’t Stop Believing -kappaleessa.
Tässä kierrossa on hyvin positiivinen ja tunnelmaa nostattava sävy. Myöskin U2:n With Or Without You:n sointukierto kulkee tällä kaavalla alusta loppuun.
Tässä lisää kappaleita, jotka voit soittaa tällä sointukierrolla:
Beatles – Let it be (säkeistö)
Black Eyed Peas – Where is the love
Bob Marley – No woman no cry
Red Hot Chili Peppers – Under the bridge (säkeistö)
A-HA – Take on me (kertosäe)
Richard Marx – Right Here Waiting
Sen sijaan hieman surullisempi tunnelma löytyy niin ikään valtavan paljon käytetystä kierrosta, jonka sointuasteet ovat mollisävellajissa 1, 6, 3 ja 7. Sointuina tämä on Am-sävellajissa Am, F, C ja G.
Legendaarisen Toton Africa-kappaleen kertosäe kulkee tällä kaavalla mutta F#m-sävellajissa. Myös esimerkiksi kotimaisen poptähden Robinin Frontside Ollie käyttää tätä sointukiertoa liki koko kappaleen ajan.
Rock – Yleisimmät sointukierrot
Rockissa käytetään paljon bluesin tapaan 1, 4, 5-sointuja mutta ei niinkään duuri7-sointuina vaan perusmuodoissaan. Soinnut eivät myöskään ole välttämättä sijoitettu 12:sta tahdin ajalle vaan usein lyhyempiin kiertoihin. Esimerkiksi Whitesnaken Here I Go Again -kappaleen kertosäe kulkee seuraavasti: G | C | D | C D.
Kyseessä on neljän tahdin kierto, joka soitetaan useamman kerran.
Tyypillistä rockissa on myös käyttää duurisävellajia, jossa on seitsemäs sävel alennettu. Tämä johtaa hieman erilaisiin sointuihin, joiden voidaan myös ajatella olevan lainauksia muista sävellajeista. Esimerkiksi Guns N’ Roses yhtyeen kappaleessa Sweet Child O Mine, jossa on käytetty tätä ajatusta.
Soitnuasteet ovat 1, b7 (alennettu 7. sävel ja sointu) sekä 4. sävellaji on D-duuri, jolloin soinnut ovat D, C ja G. Ensimmäistä ja toista sointua soitetaan kumpaakin tahdin ajan ja kolmatta sointua kaksi tahtia, jolloin tahteja on yhteensä 4.
Myös AC/DC-yhtye luottaa tähän tähän kaavaan jokaisella levyllään. Esimerkiksi kappaleessa Highway To Hell soinnut ovat A | D GD. Sointujen asteet ovat samat kuin Sweet Child O Minessäkin eli 1, 4 ja b7.
Hyviä soittohetkiä!
-Samuli
