Kitaran viritys

Kitara on syytä virittää aina ennen soittoa. Kielisoittimena kitaran vireys voi muuttua ja epävireisellä kitaralla soittaminen on kaikkea muuta, kuin nautinnollista ja hauskaa.​

Kitaran lisäksi hyödyllinen lisävaruste harrastuksen aloittamisvaiheessa on viritysmittari. Virittimiä saa muksiikkiliikkeistä halvimmillaan alle 20€ hintaan. Virittimiä on eri kokoisia ja mallisia. Yksi suosituimmista malleista on ns. klipsiviritin, joka kiinnitetään kitaran lapaan. Sähköiset virittimet toimivat lähes aina paristoilla.

Kitara on hyvin helposti epävireeseen menevä instrumentti. Usein myös mielletään, että kitaran vireen pitävyys on kitaran tärkein ominaisuus. Hyvin halvoissa malleissa, joissa eri osien laadusta on tingitty, vireen heittelyn huomaa hyvinkin nopeasti. Tällöin voi olla, että kitaraa joutuu virittämään soittosession aikana useita kertoja.

Kun aloittaa kitaran soiton, on siis syytä oppia kitaran virittämisen. Jos opit soittamaan kitaraa hieman väärällä vireellä, voi korvakuulolla virittäminen tuottaa tulevaisuudessa hankaluuksia. Vire on hyvä tarkistaa aina soittokerran alussa ja tehdä siitä itselleen rutiini. Pian korva harjaantuukin kuulemaan jo ensimmäisestä soinnusta, onko soitin vireessä.

Perusvire kitarassa on seuraava 
(paksuimmasta kielestä ohuimpaan):

E, A, D, G, B, E

Kitaran viritys

Tom Stillman näyttää alempaa löytyvällä videolla, kuinka kitara viritetään käyttäen viritintä. Video on alkeiskurssiltamme “Akustisen kitaran alkeiskurssi“, joka sisältää yli 40 kuvattua video-oppituntia. Kurssilla opetellaan myös virittämään kitara korvakuulolta.
Muista, että kitara kannattaa virittää aina ennen soittamista harrastuksen alkuvaiheessa, jotta opit kuulemaan oikeat äänet heti ja kitaransoitto pysyy miellyttävänä!

Akustisen kitaran alkeiskurssi


Virityksen perusteet

Kun kielten nimet laitetaan järjestykseen, on aina ensimmäinen ääni paksuin kieli. Perusvireessä ensimmäinen E on siis paksuin kieli. A on toiseksi paksuin ja niin edelleen… 

Välillä B-ääntä kutsutaan myös H-ääneksi. Tällöin siis kitaran kielet saatetaan merkata E, A, D, G, H, E. Usein varsinkin suomen- ja saksankielisissä musiikkirjoissa B merkitään H:ksi

Kitara viritetään kääntämällä kitaran lavassa sijaitsevia viritystappeja. Kitaran kielet on kierretty näiden virityskoneiston tappien ympärille. Viritystappeja pyörittämällä kieliä voidaan löysätä tai kiristää. Muista aina tarkistaa, että olet virittämässä oikeaa kieltä, ettei väärää kieltä virittäessä kieli veny liikaa ja mene poikki. Siksi on myös hyvä soittaa viritettävää kieltä. Näin kuulet, että vire muuttuu oikeaan suuntaan. Kitaran viritys kuuluu kitaran soiton alkeisiin. Voit aloittaa alkeiden harjoittelun ilmaisella kokeilulla vaikka heti!

Helpoin tapa virittää kitara aloittelijalle on sähköisen virittimen avulla. Virittimiä saa muksiikkiliikkeistä halvimmillaan alle 20€ hintaan. Virittimiä on eri kokoisia ja mallisia. Yksi suosituimmista malleista on ns. klipsiviritin, joka kiinnitetään kitaran lapaan. Sähköiset virittimet toimivat lähes aina paristoilla.

Kun kitaran kielen soittaa päällä olevan virittimen läheisyydessä, näyttää viritin sen hetkisen äänen nimen, minkä perusteella kitara voidaan virittää oikeaan vireeseen. Soita siis kieltä jatkuvasti ja seuraa mitä ääntä viritin näyttää samalla kun kiristät/löysäät kyseistä kieltä.

Nykyään myös puhelimille saa ilmaisia kitaranviritys applikaatioita, jotka ovat erittäin tarkkoja ja helppokäyttöisiä. 

Kitara voidaan virittää myös ilman viritintä, eli pelkän korvakuulon avulla. Lue kuinka se tapahtuu täältä.

Erilaiset kitaran tallat ja niiden viritys

Kitarat voidaan niiden tallojen perusteella jakaa kahteen ryhmään: kiinteätallaiset sekä kelluvatallaiset kitarat. Kumpaankin soittimeen pätee hieman erilaiset viritysmetodit. Akustisissa kitaroissa on aina kiinteä talla. Kiinteätallaiset kitarat ovat paljon yleisempiä ja niiden virittäminen on myös helpompaa. Siksi myös usein keskitytään vain kiinteätallaisen kitaran virittämiseen.

Sähkökitaroissa voi talla olla myös ns. leijuva, eli leijuva talla. Kuitenkin useimmiten myös sähkökitaratkin ovat kiinteätallaisia. Kelluvaatallaisen kitaran virityksessä on syytä ottaa huomioon muutamia asioita kun sitä viritetään. Kelluvatallaisissa kitaroissa käytetään ns. kielilukkoja satulan päällä, jotka estävät kielen luisumisen virittimien ympäri aiheuttaen kitaran menevän epävireeseen. Tällöin virittimet eivät toimi ja viritys onkin tehtävä hienovirittimiä käyttämällä, jotka sijaitsevat tallassa. Lue blogistamme lisää virittämisestä ja kelluvan tallan virityksestä

Kelluvatallaisissa kitaroissa käytetään ns. kielilukkoja satulan päällä, jotka estävät kielen luisumisen virittimien ympäri aiheuttaminen kitaran menemisen epävireeseen.

Erikoisvireet kitaralla

On olemassa myös muita vireitä, kuten alennettuja vireitä. Tällöin kielet viritetään normaalia matalammalle äänelle. Esimerkiksi drop-d -vireessä kielet viritetään näin: D, A, D, G, B, E. Tätä virettä käytetään raskaammassa musiikissa, sillä tämä vire nopeuttaa joidenkin voimasointujen soittoa. Kitaran kielet ovat kuitenkin aina samassa järjestyksessä, eli paksuimmasta ohuimpaan.

Lunasta ilmainen kokeilu

Lisää kommentti