4 treenivinkkiä nopeammaksi kitaristiksi - Samulin blogi

Tässä blogissa käymme läpi erilaisia metodeja soittonopeuden kehittämiseen. Lisäksi esitän erinäsiä treenitapoja,...

August 29, 2018 2 Comments

kitara Oppaat Samulin blog

Tässä blogissa käymme läpi erilaisia metodeja soittonopeuden kehittämiseen. Lisäksi esitän erinäsiä treenitapoja, joita voi soveltaa tekniikkaharjoitusten treenamiseen.

Soittonopeus on hyvin kiistelty sekä mielipiteitä jakava aihe. Toiset käyttävät sen kehittämiseen enemmän energiaa ja toiset eivät koe sitä tärkeäksi. Nopeus itsessään on hyvin epämääräinen käsite ja sitä tuleekin hieman tarkentaa eri käsitteiden kautta.

Nopeus ei itseisarvona ole tärkeätä mutta sitä vaaditaan aivan jokaisessa musiikintyylissä tietty määrä. Usein nopeus yhdsistetään teknikkaan mutta ne eivät ole synonyymejä toisilleen. Nopeus vaatii tekniikkaa mutta tekniikka ei ole yhtä kuin nopeus. Hyvä soittotekniikka saattaa tarkoittaa kielten venytysten hallintaa, tarkkaa komppikättä tai koskettavan fraaseerauksen hallintaa.

Nopeus sen sijaan on tekijä, joka on tilannekohtainen ja jonka käyttö ja tarve tulee olla perusteltua. Musiikki on sitä, miltä tunteet kuulostavat. Mikäli tarkoitus on tuoda esiin energistä ja adrenaalipitoista musiikkia on nopeampi ilmaisu usein tähän oivallinen keino.

Jos plektrakäsi tuottaa hankaluukia, kannattaa tutustua seuraavaan kurssiin:

PLEKTRAKOULU

Nopeus musiikissa 

Esimerkiksi klassisessa musiikissa on aina esiintynyt hyvinkin nopeita ja virtuoottisia hetkiä, jotka hyväksytään ilman kyseenalaistamista. Myös country-musiikki sisältää toisinaan hyvinkin nopeita kuvioita niin huilulla, viululla kuin kitarallakin. Bebop-jazzissa vaaditaan nopeiden soittolinjojen hallintaa ja vaikkapa perinteisessä suomalaisessa haitarimusiikissakin esiintyy hyvin nopeita soittotempoja. Jotkut musiikin genret kuten vaikkapa powermetal tai trashmetal suorastaan perustuvat nopeaan ilmaisuun sitä kautta saavutettavan tunnetilan vuoksi. 

Kun muistamme nämä lähtökohdat on nopeuden kehittäminen hyvinkin perusteltua jaspeed limittärkeää. Olennaista onkin pohtia, mikä määrä nopeutta riittää. Nopeus käsitteenä myös vaihtelee riippuen siitä, mitä soitamme ja mitä tekniikkaa käyttäen. Mikäli kitaristi soittaa vuoropikkausta käyttämällä yksi-sävel-per-kieliarpeggioita 16-osanuoteilla, on tämä tempossa 140 bpm jo hyvin haastavaa. Sen sijaan mikäli soitamme yhdellä kielellä neljän nuotin kuvioita on mahdollista päästä paljonkin yli 200 bpm:n lukemiin. 

Nopeuden anatomia

Kun plektrakäden liike suurenee esimerkiksi sointuja kompatessa myös soittonopeus laskee. Tällä tekniikalla nopeus tuntuu erilaiselta niinkuin muissakin musiikin ilmiöissä kuten asteikkosoitossa, kielihyppyjä sisältävissa kuvioissa kuin paksuja kieliä käytettävissä riffeissä.

Koska nopeuden käsite on niin laaja, keskitymme tässä kirjoituksessa lähinnä vuoropikkauksen nopeuden kehittämiseen yhdellä kielellä. Tässä opittavia tekniikoita ja harjoittelumetodeja voi soveltaa myös muihin harjoitteisiin.

Jotta voimme soittaa nopeasti on meidän soitettava mahdollisimman ekonomisesti eli liikettä säästävästi sekä ergonomisesti eli mahdollisimman hyvällä tekniikalla, jolla ei ole soittoa hidastavia ominaisuuksia. Nämä elementit on toki hyvä olla olemassa vaikkei haluaisikaan soittaa valonnopeudella. Mitä helpompi on soittotuntuma, sitä mukavampaa tekeminen on vaikka soittaisikin vain hidasta bluesia. Nopean soiton edellytykset ovat seikkoja, jotka tekevät koko yleisestä soitosta helpompaa.

Liikkeen suuruus

Mitä suurempaa on liike, sitä enemmän kulutamme energiaa ja sitä kauemmin kestää liikkeen palautumisessa. Tämä sääntö pätee niin plektrakäteen kuin otelautakäteenkin. Plektran osalta pyrkimys olisi saada edestakainen vuoropikkausliike mahdollisimman pieneksi. Pienimmillään liike on silloin, kun plektran liikkuessa kielen puolelta toiselle se ei irtoa kielestä lainkaan. Tällä metodilla voit hakea liikkeeseen minimaalista matkaa. Myös sillä on merkitystä kuinka paljon saamme vähennettyä plektran aiheuttamaa kitkaa. 

Kun plektra osuu noin 45:n asteen kulmassa kieleen se liukuu kielen läpi helpommin kuin täysin sivusuunnassa osuva liike.  Voit vielä taivuttaa plektraa hieman makaavaan asentoon, jolloin kitkan määrä pienenee edelleen. 

Myöskin mitä pienempiä lihaksia käytät plektran liikuttamiseen sitä nopeampaa liikettä voit tehdä. Jos käytössä on koko käsivarsi ja sen isot lihakset on liike helposti suurta ja sen johdosta myös hitaampaa. Mikäli saat käyttöön vain ranteen ja sen pienet lihakset saat helpommin puristettua plektran edestakaisen liikkeen pienemmälle alueelle. Monilla kitaristeilla on erilainen lähestyminen pikkaamiseen koskien siihen käytettävää lihaksistoa mutta kaikille on yhteistä plektran soittokulman hyödyntäminen sekä liikkeen minimointi.

Samat periaatteet pätevät myös otelautakäteen eli sormien liikeeseen. Mitäbatiovähemmän sormet nousevat kieliltä sitä lyhyempi matka niillä on palata takaisin soittamaan seuraava sävel. Sormien liikkeen minimointiin vaikuttaa hieman myös ranteen asento. Mikäli pidät kättäsi ns. klassisessa asennossa on sormien liikkeen suuruutta usein helpompi hallita kun ne osuvat otelautaan samasta kulmasta. Sormien ei tarvitse irrota kielitä muutamaa millimetriä enemäpää. Sen verran riittää, etteivät ne osu kieleen silloin kun niiden ei kuulu siihen osua. 

Harjoitukset

Nopeutta kehittäviä harjoituksia ei ole olemassa. Usein kuitenkin näin ajatellaan olevan ja yllätytään kun nopeus ei kuitenkaan kasva vaikka harjoituksia käytetäänkin. Nopeuden kehittämisessä on kyse siitä, miten harjoittelet. 

On hyvä ottaa harjoitukseksi mahdollisimman lyhyt ja helppo kuvio. Tällöin pystyt paremmin keskittymään itse treenaamiseen sen sijaan, että joudut miettimään miten kuvio menee ja millä sormella pitää painaa mistäkin kohtaa.  

 
Vuoropikkausnopeutta on hyvä harjoitella ns. tremoloa käyttäen. Siinä ei tarvita otelautakättä lainkaan vaan soitamme vain avointa kieltä vuorotellen alas- ja ylöslyöntejä. Maksiminopeus, jonka saat tremoloa käyttämällä on nopeus, jolla voit soittaa. Mikäli haluat viedä tätä nopeutta ylöspäin, on tähän olemassa useampiakin tapoja.

Metronomi



Muusikon parhaaksi ystäväksi on usein tituleerattu metronomi. Sen avulla on selkeää määritellä omaa soittonopeutta kun sille saa konkreettisen määreen eli tempolukeman. Nopeuden kehittämistä voi verrata painonnostoon. Ensinnäkin tekemisen tulee olla määrätietoista sekä säännöllistä. Tällä totetutaan keho uuteen tunteeseen sekä hermosto uuteen liikkeeeseen sekä ärsykkeeseen.

Mikäli nostat liian painavaa painoa, et saa sitä ylös eikä siitä ole hyötyä kehityksen kannalta. Mikäli taas nostat liian kevyttä painoa ei vastusta ole tarpeeksi eikä kehittymistä tapahdu tällöinkään. Painon pitää olla riittävän suuri niin että lihakset joutuvat töihin ja sen myötä kehittyvät.

Nopeuden kehittämiseen päätee samat lainalaisuudet. Liian nopeasta temposta ei ole hyötyä mikäli et pysty siinä soittamaan. Liian hidas tempo ei myöskään vie asiaa eteenpäin vaan suurin osa työstä tulisi tehdä alueella, jolla tunnet suurta haastetatta mutta niin, että saat asian silti tehtyä. Vähitellen hermosto tottuu tähän toimintaan, adaptoituu siihen ja se alkaa tuntua helpommalta. Tällöin voit nostaa tempoa ja puskea sitä tällä tavalla eteenpäin.

Kun soitat esimerkiksi 16-osanuotteja tempossa 100 bpm, soita harjoitusta niin kauan, että liike tuntuu luontevalta eikä tuota vastusta. Tämän jälkeen voit nostaa tempoa noin 10 bpm:n verran ja sovella sama harjoittelurutiini tähän. Se miten nopeasti totut kuhunkin tempoon on verrannollinen harjoittelun määrään. Mitä enemmän teet sitä, sitä nopeammin totut siihen. Kun aletaan olemaan omien kykyjen äärirajoilla on nopeuden kasvattiminen hitaampaa. Saattaa viedä viikkoja tai kuukausia saada tempolukema seuraavalle tasolle. Kuitenkin kun pidät harjoittelun määrätietoisena sekä säännöllisenä näin käy lopulta vääjäämättä.

Sekuntikello

Metronomiakin tärkeämpi tekijä nopeuden harjoittelussa on liikkeen saaminen lihasmuistiin. Tähän tehokkain metodi on toistaa harjoitusta keskeytymättömänä sarjana mahdollisimman pitkään. Mitä useampia toistoja teet, sen nopeammin saat liikeen lihasmuistiin ja hermotukseen. Tehokas metodi tähän on harjoitella sekuntikellon kanssa. Ota kellosta aikaa ja pidä harjoitus yllä vaikkapa minuutin ajan. Pidä tämän jälkeen pieni tauko ja toista harjoitus useita kertoja. Tällä tavalla saat lyhyessäkin ajassa satoja toistoja ja huomaat miten se alkaa tuntua luontevalta hyvinkin nopeasti.

 
Tämän minuutin aikana voit soittaa metronomin kanssa tai ilman. Vaihtoehtoisesti on hyvä välillä myös hyödyntää ilman metronomin kanssa soittamisen tuomia mahdollisuuksia. Voit aloittaa minuutin soittamalla harjoitusta hitaasti ja vähitellen nopeuta sitä. Tämän jälkeen palaa taas hitaampaan tempoon ja tee tätä aaltoliikettä pysähtymättömänä liikkeenä minuutin sykleissä.

Tuplatempometodi

Viimeisenä harjoittelumetodina esitän paljon myös rumpaleiden käyttämän treenitavan. Siinäkin sovelletaan edellistä sekuntikellometodia, jossa liike pidetään yllä pysähtymättömänä minuutin ajan. Se sijaan, että soittaisimme metronomin kanssa tasaisessa tempossa tai vapaassa tempossa nopeuttaen ja hidastaen soittoa soitamme metronomin kanssa kahdessa eri tempossa. Aloita soittamalla harjoitusta käyttämällä 8-osanuotteja ja tietyin väliajoin nosta soitto tuplatempoon 16-osiin. Palaa pian takaisin alkuperäiseen tempoon ja toista tätä mahdollisimman pitkään. Tätä intervalliharjoittelua sovelletaan paljon myös urheilussa. Liike on koko ajan pysyvää mutta sen sijaan, että kuluttaisimme itsemme heti loppuun soittamalla maksiminopeudella koko ajan pidämmekin pohjalla mukavalta tuntuvan pohjatempon, jonka päälle soitamme spurtin kaltaisia pyrähdyksiä.

 
Voit soveltaa kaikkia näitä harjoittelumetodeja mihin tahansa treeniin. Vaikket hakisikaan ultimaattista nopeutta näillä metodeilla saat harjoituksen nopeammin lihasmuistiin ja sitä kautta parempaa hallintaa siihen. Anna kehitykselle aikaa ja nopeus kehittyy vähitellen sinnikään harjoituksen sekä hyvän tekniikan tuloksena. 

-Samuli

Saatat myös pitää

Yleisin kitarakomppi: Harjauskomppi


Tässä blogissa availen hieman lisää komppauksen alkeita, mitkä soveltuvat niin akustiselle- kuin sähkökitarallekin...


December 04, 2019

Tears In Heaven -kappaleen intro


Tässä blogissa esittelen kuuluisan kappaleen intron, joka on soitettu akustisella kitaralla. Tulen esittelemään...


November 27, 2019

Fraseerausta Steve Morsen tyyliin


Tässä blogissa esittelen tunnetun kitaramelodian, jonka avulla opit lisäämään fraaseerausta soittoosi vibraaton sekä...


November 20, 2019